Raportissa 1) kuvataan ympäristöministeriön ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishankkeen (Mielen Aske) pilottikuntien (Espoo/HUS, Jyväskylä, Kuopio, Mikkeli, Oulunkaari) mielenterveyskuntoutujien asumisen tilanne sekä niiden toimivat asumisratkaisut, 2) kartoitetaan koko maan tasolla toimivat ratkaisut sekä 3) arvioidaan ympäristöministeriössä kehitettyä mielenterveyskuntoutujien asumisen tarve- ja resurssiarviointimallia. Toimivilla ratkaisuilla tarkoitetaan valtion hallinnon laatusuositukset täyttäviä asumisratkaisuja. Selvitys toteutettiin haastattelemalla sekä pilottikunnissa että muualla maassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajia, asumispalvelujen tuottajia, kuntoutujia ja heidän omaisiaan sekä muita asiantuntijoita. Tietoa kerättiin myös osallistumalla Mielen Aske -hankkeen neljään kuntatyöpajaan sekä tekemällä tutustumiskäyntejä asumisyksiköihin ja asumista tukeviin palveluihin. Koko maan käsittävää kartoitusta varten käytiin läpi 280 muualla kuin pilottikunnissa sijaitsevan asumisyksikön tiedot. Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämistilanne vaihtelee pilottikunnittain. Kaikilla alueilla on kuitenkin otettu askelia kohti laadukkaampaa ja itsenäisempää asumista. Hyviä uusia asumisratkaisuja on kehitetty muun muassa Oulunkaaren kuntayhtymän ja Mikkelin pilottikunnissa, joissa on purettu ostopalvelupainotteista, raskaaseen tukeen perustuvaa asumista, ja kehitetty kuntien omana toimintana kevyempiä asumisratkaisuja. Molemmissa on asuntoryhmiä, joissa osa kuntoutujista asuu rivitalossa tavallisissa asunnoissa ja osa kuntakeskuksessa hajallaan sijaitsevissa asunnoissa. Kaikkiin asuntoihin on saatavilla asukkaan kulloinkin tarvitsema tuki. Tavallisiin asuntoihin vietävää tukea on kehitetty myös muissa pilottikunnissa, kuten Jyväskylässä. Lisäksi mielenterveyskuntoutujille on kehitetty arkea tukevaa matalan kynnyksen toimintaa, mistä on hyvänä esimerkkinä Mikkelin toimintakeskus Mielenmaja. Myös välivuokrausta, takuumalleja ja erityisiä SAS-ryhmiä on käytetty edistämään mielenterveyskuntoutujien itsenäisen asumisen onnistumista. Edelleen kuitenkin tarvitaan parempaa palvelujen koordinointia ja sektorien välistä yhteistyötä mukaan lukien vuokranantajat. Myös muut kunnat ovat kiinnittäneet kasvavaa huomiota mielenterveyskuntoutujien asumisen laatuun. Samoin palveluntuottajat ovat yhä enemmän alkaneet suunnitella pienimuotoisempia ja kevyempiä asumisratkaisuja ja ottaneet kotiin vietävän tuen palveluvalikoimaansa. Kehitys on kuitenkin vasta alulla ja uudet ratkaisut tulossa. Kartoituksessa ei löytynyt monia asumisratkaisuja, joissa kuntoutujat olisivat asuneet täysin laatusuositusten mukaisesti. Asumisryhmätyyppisiä ratkaisuja ja muita kevyempiä rakenteita on vasta vähän, sillä nykyiset yksiköt on rakennettu aikana, jolloin nykyisiä laatusuosituksia ei vielä ollut. Kotiin vietävää tukea on määrällisesti edelleen vähän, vaikka sitä onkin monissa kunnissa jonkin verran saatavilla.