Maa- ja metsätalousministeriö asetti 24.11.2011 maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) tulevaisuuden vaihtoehtoja valmistelevan työryhmän. Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä on arvioinut Makeraa rahoitusinstrumenttina sekä sen toiminnallisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Muistion luvuissa 1—3 on kuvattu ja arvioitu Makeran nykyisiä tehtäviä, välttämättömyyttä toteuttaa ko. tehtäviä Makerassa sekä Makeran asemaa valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona valtion talousarvioon ja kehysjärjestelmään nähden. Lukuun 2 ja tarkemmin vielä liitteisiin 1—12 sisältyy myös kuvaus Makeran kautta ohjattujen tukivarojen kehityksestä ja tukivarojen budjetoinnista. Luvussa 4 on käsitelty Makeran tulevaisuuden vaihtoehtoja. Lukuun 4 sisältyy myös arvio kehittämisvaihtoehtojen edellyttämistä lainsäädännöllisistä muutoksista, taloudellisista resursseista, hallinnollisista järjestelyistä ja toteutusaikatauluista. Täsmällisemmät arviot mm. hallinnollisista järjestelyistä ja resurssitarpeista edellyttävät erillisselvitystä.

Työssään työryhmä tarkasteli kolmea eri vaihtoehtoa rahaston tulevaisuudeksi; toiminnan jatkamista nykyisin tavoin, rahaston toimintojen siirtämistä talousarvioon tai muuta muuttamista sekä rahaston lakkauttamista kokonaan. Työryhmä päätyi seuraaviin johtopäätöksiin: 1. Työryhmä on selvittänyt näihin päävaihtoehtoihin liittyviä näkökohtia (hyödyt ja haitat), jotka ilmenevät erityisesti muistion 4. luvun kohdista 4.2.—4.4. 2. Makeran tulorahoitus heikkenee lähivuosina, minkä vuoksi elinkeinotoiminnan avustusrahoitus edellyttäisi siirtoja valtion talousarviosta rahastoon, jos avustukset haluttaisiin säilyttää nykyisellä tasolla. Jos tässä vaihtoehdossa budjettivaltaa haluttaisiin vahvistaa, tulisi esimerkiksi rahaston myöntövaltuudet ottaa talousarvioon sekä selkeyttää ja lisätä talousarviossa rahastosta esitettäviä tietoja. 3. Elinkeinotoiminnan avustusten siirtäminen pois rahastosta toisi rahaston suurimman menoerän valtion talousarvioon ja lisäisi siten merkittävästi talousarvion läpinäkyvyyttä ja eduskunnan budjettivaltaa sekä laajentaisi valtiontalouden kehysjärjestelmän kattavuutta. Talousarvion selkeys ja kattavuus paranisi keskeisten elinkeinotoiminnan avustusten eli investointitukien ja aloitustukien osalta, kun valtionlainoituksen loputtua sekä korkotukilainojen korkotuki että lähes samoihin kohteisiin myönnettävät avustukset myönnettäisiin molemmat suoraan talousarviosta. 4. Muiden rahaston toimenpiteiden osalta työryhmä pitää rahastoa edelleen perusteltavissa olevana rahoitusvälineenä.