Kirjasto on 2.4.2024 alkaen avoinna ma–to 12–18. | Poikkeavat aukioloajat

Haku

Selvitys maataloustuotannon valvonnan kehittämisestä

QR-koodi
Finna-arvio

Selvitys maataloustuotannon valvonnan kehittämisestä

Vuoden 2019 alusta toimeenpantavat maakuntauudistus sekä Maaseutuviraston (Mavi) ja Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) yhdistäminen ovat aiheuttaneet tarpeen tarkastella maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalan maataloustuotannon valvonnan kehittämistä. Tarve laajalle maataloustuotannon valvonnan selvittämiselle on aiemmin noussut esiin myös erityisesti täydentävien ehtojen valvontojen kehittämistarpeen yhteydessä. MMM:n toimeksiannon mukaisesti selvityshenkilöiden Kirsi Henttu, Pia Lehmusvuori ja Timo Lehtiniemi tuli selvittää maataloustuotannon valvonnan kehittämiseksi vaihtoehtoja valvontaprosesseista ja tietovirtojen käsittelystä sekä täydentävien ehtojen valvontojen viranomaisista Manner-Suomessa.

Maatalousvalvontoja ovat viljelijätukien valvonnat (ml. täydentävien ehtojen valvonnat), rakennetukien valvonnat ja substanssilainsäädännön valvonnat. Valvontaa tehdään kansanterveyden, eläinten ja kasvien terveyden sekä eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi sekä tukihakemusten oikeellisuuden tarkastamiseksi. Maataloustuotannon valvontojen vahvuus on mm. se, että nykyiset prosessit koetaan vakiintuneiksi ja melko hyvin toimiviksi. Tarkastajien koetaan olevan pääosin ammattitaitoisia. Suurin heikkous on se, että valvontoja ohjaavat useat eri keskusvirastot ja valvontakäyntejä maatiloilla tekevät usean eri organisaation tarkastajat. Viranomaisten välillä ei ole riittävästi yhteistyötä ja kukin organisaatio toimii omassa siilossaan. Yhtä valvontaa varten tehtyä tarkastushavaintoa ei hyödynnetä muissa valvonnoissa, ja valvontatuloksia tallennetaan useaan eri tietojärjestelmäsovellukseen. Tästä näkökulmasta maakuntauudistus sekä Mavin ja Eviran yhdistäminen ovat tervetulleita uudistuksia.

Selvityshenkilöt tekivät 60 ehdotusta valvonnan kehittämiseksi. Näistä keskeisimmät ovat seuraavat:

Prosessien kehittäminen Maakuntien tulisi organisoitua niin, että kaikki maatalous- ja elintarviketuotantoon, eläinlääkintähuoltoon sekä maaseudun kehittämiseen liittyvät tehtävät keskitettäisiin maakunnassa samaan toimintokokonaisuuteen. Tämä antaisi synergiahyötyjä sekä mahdollistaisi resurssien joustavan ja tehokkaan hyödyntämisen. Lisäksi tämä toteuttaisi yhden luukun periaatetta, mikä parantaisi asiakaspalvelua.

Valvontoja tulisi tehdä nykyistä enemmän samalla tilakäynnillä. Erityisesti kotieläintuotannon valvonnoissa on yhdistämismahdollisuuksia. Tämä edellyttäisi valvontaotantojen yhdistämistä. Valvontakäyntien yhdistäminen vähentää kustannuksia ja samaa vaatimusta ei tarvitse valvoa erikseen eri valvontakäynnillä. Eläinten terveydenhuolto-, laatu- tai sertifiointijärjestelmiin kuuluvien tilojen elintarvikehygienia- ja eläinten hyvinvoinnin valvontaa tulisi vähentää EU-säädösten mahdollistamalla tavalla, koska näille tiloille tehdään säännöllisesti muiden tahojen toimesta terveydenhuolto- tai auditointikäyntejä.

Täydentävien ehtojen valvonta tulisi toteuttaa suunnitellusti maakuntien toimesta, eikä sen siirtäminen muualle, esim. perustettavaan valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon, ole tarkoituksenmukaista. Täydentävien ehtojen laajennusvalvontojen arvioidaan hieman vähenevän, jos kotieläintilojen valvontoja yhdistettäisiin selvityksessä ehdotetulla tavalla samalla tilakäynnillä tehtäväksi.

Valvonnan toteuttamisen vaihtoehtoa, jossa maatilalla tehtävien tarkastushavaintojen tekijä olisi eri henkilö kuin valvonnan lopputuloksen määrittäjä, ei ehdoteta otettavaksi käyttöön, koska useat nykyisen lainsäädännön vaatimuksista ovat monimuotoisesti tulkittavissa. Tämä toimintatapa sopisi parhaiten yksiselitteisiin vaatimuksiin, jossa on mahdollista valita valvonnan tulokseksi ”kyllä” tai ”ei”, esim. se, onko eläimellä korvamerkki vai ei. Lainsäädäntöä tulisi tulevaisuudessa kehittää tähän suuntaan.

Suomen tulisi ehdottaa EU:lle sitä, että tulevaisuudessa hallinnollisella valvonnalla korvattaisiin nykyistä enemmän paikan päällä maatilalla tehtävää valvontaa.

Tietovirtojen kehittäminen Mavin, Eviran ja Maanmittauslaitoksen tulisi yhteisesti laatia maataloustuotannon tietovirtojen käsittelyn kehittämis- ja priorisointisuunnitelma vuoden 2018 puoliväliin mennessä. Tavoitteena tulee olla tilan tietojen ja tarkastushavaintojen tallentaminen vain yhteen kertaan niin, että ne ovat kaikkien niiden valvontaviranomaisten käytössä, jotka tietoa tarvitsevat. Valvojien ja viljelijöiden tulisi kertakirjautumisella päästä kaikkiin tarvittaviin Mavin ja Eviran tietojärjestelmiin ja rekistereihin. Hallinnon ylläpitämien järjestelmien ja toimialalla käytössä olevien ohjelmistojen yhteiskäyttöisyys tulisi olla mahdollista nykyistä laajemmin. Viljelijätukien sähköisestä Vipu-palvelusta tulisi kehittää koko maataloustuotannon asiointijärjestelmä, jolla hallinnoitaisiin tukihaun lisäksi niin tuki- kuin substanssivalvonnan tietoja ja hoidettaisiin viljelijöiden ja maatalousviranomaisten välistä asiointia.

Mobiilivalvontaan siirtyminen nopeuttaisi valvontojen tekemistä, kun valvontatulokset voidaan tallentaa tietojärjestelmiin jo maatilalla ja paperisten pöytäkirjojen täyttämisestä voidaan luopua. Peltotukivalvonnoissa mobiilivalvonta alkaa tänä vuonna. Tämän jälkeen nopealla aikataululla tulisi sähköistää myös luomutuotannon valvonnat, koska luomutarkastuksia tehdään vuosittain eniten, vajaalle 4 500 tilalle. Jatkossa määrä lisääntyy luomutuotantoon siirtymisen kiihtyessä. Myös kotieläintuotannon valvonnoissa tulisi nopeasti siirtyä mobiilivalvontaan.

Muut kehittämisehdotukset Valvontojen määrän vähentämisen lisäksi merkittävin keino kustannussäästöjen saavuttamiseen on valvontakäynnillä tarkastettavien vaatimusten vähentäminen, yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen. Tähän tulisi vaikuttaa EU-säädösten valmistelussa sekä pyrkiä tähän myös kansallisesti päätettäviä tukijärjestelmiä, toimenpiteitä ja tukiehtoja valittaessa. Sekä EU- että kansallisten säädösten valmistelussa tulisi ottaa huomioon vaatimusten valvottavuus ja toimeenpanokustannukset. Vaatimusten vaikuttavuus suhteessa kustannuksiin tulisi laskea ennen ja jälkeen päätöksenteon. On kuitenkin hyväksyttävä se, että maatalouspolitiikan ja substanssilainsäädännön tavoitteiden toteuttaminen edellyttää myös valvontaa.

Tallennettuna: