Selvitysmiehen tehtävänä oli laatia selvitys ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kokeen soveltuvuudesta valtionhallinnon kielitutkinnon korvaavaksi kielikokeeksi. Selvitysmies on perehtynyt valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmään sekä valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmän uudistustyöryhmän esittämiin toimenpiteisiin. Selvitysmies pitää kannatettavana uudistustyöryhmän ehdotusta, että valtionhallinnon kielitutkinto voitaisiin osoittaa kielitaidon eri komponentteja mittaavilla osakokeilla. Selvitysmies esittää, että valtionhallinnon kielitutkinnon voi korvata ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen A- tai B-tason kokeen ja sopivan suullisen taidon osoituksen avulla seuraavasti:

1) Hyvä suullinen ja kirjallinen taito: ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen A-tason koe vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur sekä valtion kielitutkinnon suullisen taidon koe tai siihen rinnastettava suullisen taidon koe hyvää vastaavalla arvosanalla.

2) Tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito: ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen A-tason koe vähintään arvosanalla cum laude approbatur tai B-tason koe vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur sekä valtion kielitutkinnon suullisen taidon koe tai sitä korvaava suullisen taidon osoitus tyydyttävää vastaavalla arvosanalla.

3) Erinomainen ymmärtämisen taito: ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen A-tason koe vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur.

4) Hyvä ymmärtämisen taito: ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen A-tason koe vähintään arvosanalla cum laude approbatur tai B-tason koe vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur.

5) Tyydyttävä ymmärtämisen taito: ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen A-tason koe vähintään arvosanalla approbatur tai B-tason koe vähintään arvosanalla cum laude approbatur.

Sopivia suullisen taidon osoituksia ovat ainakin: yleisen kielitutkinnon suullisen kielitaidon koe, yliopistojen ja korkeakoulujen suullisen taidon kielikoe, Opetushallituksen lukioille laatima suullisen kielitaidon koe tai lukion päättötodistuksen arvosana toisessa kotimaisessa kielessä. Ehdotus ei edellytä uusien kielikokeiden kehittämistä, joten se on välittömästi toteutettavissa. Ehdotus monipuolistaisi valtionhallinnon kielitutkinnon suoritustapoja ja sitä tietä lisäisi suoritusten määrää. Tämä puolestaan edistäisi toisen kotimaisen kielen osaamista valtionhallinnossa. Selvitysmies tutki myös mahdollisuutta kehittää ylioppilastutkintoa siten, että siihen liitettäisiin puhumisen taitoa mittaava osio. Selvitysmiehen käsityksen mukaan tähän liittyy sellaisia kielitaidon mittaamiseen ja kokeen järjestämiseen liittyviä ongelmia sekä taloudellisia näkökohtia, että asiaan voidaan ottaa kantaa vasta lisäselvitysten jälkeen.