Yleinen kirjasto on perusopetuksen ohella julkishallinnon tärkein tapa toteuttaa tietoyhteiskunnan kansalaisuuden perusedellytykset. Se on keskeisin käyttäjän tarpeita kohdennetusti palveleva sivistys- ja kulttuuripalvelu, joka vaikuttaa laajalle oppimiseen, opetukseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Tieto- ja oppimisyhteiskunnassa kirjasto koetaan paikkana, jossa tieto ja kulttuuri virtaavat vapaasti vastakohtana median ja opetustoimen ohjatulle tiedon ja kulttuurin tarjonnalle.

Visio: Kirjasto- ja tietopalvelut toimivat tiiviinä yhteisenä verkostona näyttäytyen käyttäjälle yhtenä palvelukokonaisuutena. Paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten palvelujen tuotanto on koordinoitua ja palvelu kohtaa tehokkaasti tarvitsijansa. Monipuoliset kirjastopalvelut turvataan kotimaisille kieli-ryhmille ja maahanmuuttajille. Kirjasto varmistaa kansalaisen tasavertaisen pääsyn tiedon ja kulttuurin lähteille. Kansalainen saa oikean tiedon oikeassa paikassa ja ajantasaisesti ikä-, osaamis- ja tietotasoon suhteutettuna. Kirjastojen tietopalveluita kehitetään täsmäpalveluiksi, joiden tunnusmerkkejä ovat asiakaslähtöisyys, välitön palaute, laadunvalvonta, jatkuvuus ja tarvevastaavuus. Kirjasto-osaaminen ja kärkiasiantuntijuus tulevat kirjastoalalla keskeiseksi. Tiedonhallintataidot nousevat tärkeiksi kansalaistaidoiksi ja osaksi kaikentasoista oppimista.

Haasteet: Kansalaisten tietohuolto eli tiedonsaanti edellyttää hybridikirjastoja, kirjastojen roolin moninaistumista ja kansallisen kirjastoverkon kehittämistä. Kirjastojen tulee tavoittaa suuret väestönosat ja yhdistää monia erilaisia palveluja myös digitaalisessa tietohuollossa ja kansalaisten sähköisessä asioinnissa. Kuntien kyky tarjota tietoyhteiskunnan kirjastopalveluita on heikentynyt. Kirjastojen korkeakoulutetun henkilöstön väheneminen, väestön koulutustason nousu, opetustoimen ja elinikäisen oppimisen laajentuneet tarpeet sekä kirjasto-osaamisen kasvava kysyntä tuovat palveluille uusia vaatimuksia.

Toimenpiteet: Kuntien ja valtion tehtävien linjauksessa kunnat vastaavat palvelujen lainmukaisesta järjestämisestä ja vakiintuneista peruspalveluista. Rahoituksesta vastaavat kunnat ja valtio yhdessä.

Valtion erityistoimin tuetaan laadukkaan, monimuotoisen aineiston ja julkistiedon saamista kirjastoihin sekä taataan kansallisen kulttuurin saatavuus ja kansallisen kirjastoverkon kansalaisia hyödyttävät uudet rakenteet. Näillä toimenpiteillä vähennetään asuinpaikasta, iästä, osaamistasosta ja varattomuudesta johtuvaa tiedollista syrjäytymistä, digitaalista kuilua sekä kirjastopalveluiden eriarvoistumista. Ne tuovat mukanaan myös huomattavia aika-, työ- ja kustannussäästöjä vähentäessään päällekkäistyötä.

Alueellisia ja kirjastojen välisiä eroja tasoitetaan luomalla keskitetysti ja alueellisesti laadukkaita täsmäpalveluita verkon kautta yhteiseen käyttöön ja tukemalla alueellisia kirjastopalveluja. Yksittäisessä kirjastossa voidaan näihin tukeutumalla paneutua peruspalveluihin ja lähialueen käyttäjäpalveluihin.

Kansalaisten yhdenvertaisen tiedon ja kulttuurin saatavuuden turvaamiseksi ehdotetaan toimeenpantavaksi seuraavana hallituskautena Toimenpideohjelma. Sillä turvataan käyttäjälähtöinen kansalaisten tietohuolto tukien yleisten kirjastojen kehittymistä hybridikirjastoiksi. Ensimmäinen edellytys on, että osaavan ja koulutetun henkilöstön lisäksi kaikilla kirjastoilla on käytössään tarvittavat standardit ja ajantasainen tekninen infrastruktuuri, jonka jälkeen kirjastoverkkoa ja verkkopalveluja voidaan kehittää kansalaisten tietotarpeen mukaisiksi. Kirjastojen ja kirjasto-osaamisen keskeinen merkitys implementoidaan kaikkeen päätöksentekoon. Ne otetaan huomioon tietoyhteiskunnan kehittämisessä, kansallisen kulttuurin edistämisessä, elinikäisessä oppimisessa, kansalaistaitoihin ohjaamisessa, aluepolitiikassa ja kansainvälistymisessä.

Suurimpia muutoksia ja kehittämistoimia edellyttävät: - Kaikkien kuntien kirjastojen teknisen infrastruktuurin saattaminen ajan tasalle: standardien ja nopeiden tietoliikenneyhteyksien käyttöönotto sekä tietojärjestelmien ja asiakastyöasemien saattaminen ajan tasalle. Kirjastojen atk-tuen ja kansalaisten verkkopalvelujen käytön opastuksen lisääminen. - Kansalaisten digitaalisen tietohuollon varmistaminen kehittämällä kirjasto- ja tietopalveluja ja julkisen hallinnon sähköistä asiointia yhteisenä verkkopalveluna. - Kirjasto- ja tietopalvelujen valtakunnallisen tilan puolueeton arviointi asiakkaiden oikeuksien yhdenvertaisuuden selvittämiseksi ja turvaamiseksi. - Kirjastopalvelujen erityistarpeiden huomioiminen valtionosuusjärjestelmässä. - Valtakunnallisten verkkopalvelujen ja kirjastojen erityistehtävien rahoituksen saaminen budjettirahoitukseen. - Uusien toimintamallien ja konseptien luominen valtion kirjastohallintoon, kirjasto-organisaatioihin sekä peruskoululaisten, lukioiden ja ammatillisen perusopetuksen tietohuoltoon. Pedagogisten informaatikkojen saamista alueille/suuriin kouluihin. - Kirjastohenkilöstön osaamistason nostaminen.

Kirjastostrategia 2010 on opetusministeriön linjaus tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikaksi. Siinä esitetään näkemys tiedon ja kulttuurin saatavuuden visioista ja tavoitteista, tunnistetaan haasteet ja kehittämistarpeet, konkretisoidaan toimenpiteitä kansalaisten ja oppijoiden tietohuollon turvaamiseksi sekä linjataan kuntien ja valtion rooli. Vaikka pääpaino on yleisissä kirjastoissa ja valtion erityisvelvoitteissa, hyviä tuloksia saadaan ainoastaan kuntien ja valtion sekä eri toimijoiden välisellä tehostuneella yhteistyöllä. Kirjastostrategiassa esitetyt näkemykset ovat käytettävissä seuraavan hallituskauden neuvottelujen sekä muun päätöksenteon pohjaksi.