Työryhmän tehtävänä on ollut laatia lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa suoritettavien opintojen, aiempien opintojen tai muutoin hankitun osaamisen hyväksilukemisen periaatteet, selvittää miten muualla suoritetut opinnot tai hankittu osaaminen, joka on tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään suoritettavan koulutuksen mukaista, voidaan hyväksilukea, selvittää, miten toisen asteen opintojen hyväksilukeminen jatko-opinnoissa saadaan toimimaan nykyistä paremmin sekä tehdä ehdotus siitä, miten hyväksilukemista voidaan seurata.

Oppimista on aina tapahtunut muutoinkin kuin pelkästään virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa. Oppimista tapahtuu koulussa opitun lisäksi työelämässä, harrastusten yhteydessä, ylipäätään elämisen arjessa. Keskeisiksi koulutuspoliittisiksi tavoitteiksi on noussut viime vuosina niin Suomessa kuin muuallakin koulutuksen talouden, tehokkuuden ja joustavuuden parantaminen. Tämä on nostanut koulun ulkopuolella opitun tunnustamisen yhdeksi tärkeäksi koulutuksen kehittämisen alueeksi. EU:n toimintapolitiikoissa korostetaan epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamisen merkitystä ja kehotetaan jäsenmaita toimenpiteisiin yksilön eri oppimisympäristöissä hankkiman osaamisen aikaisempaa laajempaan selvittämiseen ja muodolliseen tunnustamiseen sekä menetelmien kehittämiseen.

Työryhmä on tarkastellut aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja hyväksilukemisen kokonaisuutta kolmesta näkökulmasta: koulutukseen hakeutumiseen liittyvät osaamisen tunnustamisen menettelyt, aikaisempien opintojen ja muun osaamisen hyväksilukeminen sekä näyttötutkintotyyppiset menettelyt. Lainsäädäntö antaa jo nykyisin mahdollisuudet aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen. Perusopetuksen jälkeisten koulutusmuotojen kesken on kuitenkin käytännössä merkittäviä eroja. Eniten aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista tapahtuu aikuiskoulutukseen kuuluvissa ammatillisissa näyttötutkinnoissa. Työssä opitun ja aikaisempien opintojen muodossa tapahtuva tunnustaminen on vakiinnuttanut asemansa myös nuorille ja aikuisille suunnatussa ammatillisessa peruskoulutuksessa, jossa osaamisen tunnustaminen on tapahtunut hyväksilukemisena. Korkeakoulutuksessa taas on painotettu enemmän aikaisempien opintojen hyväksilukemista kuin muutoin hankitun osaamisen tunnustamista. Kaikkia perusopetuksen jälkeisen koulutuksen muotoja yhdessä tarkasteltuna aikaisemman osaamisen tunnustamista on käytetty melko vähän.

Työryhmä ehdottaa, että aikaisemmin hankitun osaamisen selvittämiseksi, arvioimiseksi ja tunnustamiseksi on luotava järjestelmä ja menettelytavat, jotka tarjoavat yksilöille mahdollisuuden aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen riippumatta siitä, miten, milloin tai missä osaaminen on hankittu. Osaaminen on tunnustettava kaikissa perusopetuksen jälkeisissä koulutusmuodoissa ja tutkinnoissa. Aikaisemmin hankitun osaamisen selvittäminen, arviointi ja dokumentointi on kehitettävä osaksi työhallinnon palveluja ja järjestelyjä työelämässä edistettävä. Koulutusta koskevassa lainsäädännössä on säädettävä opiskelijalle oikeus aikaisemmin hankitun osaamiseen arviointiin ja tunnustamiseen. Osaamisen tunnustamisen lähtökohtana on samanarvoisuus: osaamista verrataan koulutusjärjestelmän asettamiin tavoitteisiin ja vaatimuksiin. Aikaisemmin hankitun osaamisen tavoitteet ja prosessin vaiheet on määriteltävä selkeästi ja tunnustamisen valtakunnalliset hyvän käytännön periaatteet on vahvistettava valtakunnallisina suosituksina. Osaamisen tunnustamista hakevalle on annettava todistus osaamisesta suoritetun arvioinnin päätteeksi. Aikaisemman osaamisen selvittäminen ja tunnustaminen on järjestettävä kullekin koulutusmuodolle sopivalla tavalla. Osaamisen tunnustamista voidaan edistää laatimalla kaikille opiskelijoille henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.

Työryhmä selvitti myös koulutusjärjestelmää koskevaa tiedonkeruuta ja tilastotuotantoa osaamisen tunnustamisen näkökulmasta. Työryhmä esittää, että kaikkia koulutusasteita koskevaan tilastotuotantoon tehdään tarvittavat tarkistukset siten, että osaamisen tunnustamisen kannalta keskeisimmät asiat saadaan tilastoitua kaikilta koulutusasteilta vertailukelpoisesti.