Nuorten siirtymistä perusopetuksesta jatko-opintoihin pyritään lisäämään ja nopeuttamaan. Tavoitteen toteutumista ja käynnistettyjä toimenpiteitä arvioimaan opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli lisäksi esittää, minkälaisella toimenpidekokonaisuudella perusopetuksen jälkeiset jatkokoulutusmahdollisuudet voidaan jatkossa turvata koko ikäluokalle.

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaihe ei ole vain kahden koulutusasteen välinen taitekohta, jossa tehdään valintoja jatko-opinnoista. Nivelvaihe on ymmärrettävä pidempänä siirtymävaiheena, jossa nuori asteittain selkiinnyttää suuntautumistaan ja pyrkimyksiään jatko-opintoihin ja ammattiin liittyen. Nivelvaiheen kysymyksiä ovat niin perusopetuksen sisällöt ja opetusjärjestelyt, oppilaanohjaus ja lisäopetus kuin toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen ja koulutusalan tai -väylän vaihto. Työryhmä on muistiossaan tarkastellut nivelvaihetta laajana moniammatillista yhteistyötä vaativana haasteena.

Työryhmä esittää perusopetuksesta välittömästi jatkokoulutukseen siirtymiselle asetetun koulutuspoliittisen tavoitteen tarkistamista siten, että vuonna 2008 97 % ja vuonna 2009 97,5 % perusopetuksen päättävistä aloittaisi samana vuonna toisen asteen koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. Työryhmä esittää laajaa 30 ehdotusta käsittävää toimenpidekokonaisuutta, jonka avulla ehdotettu tavoitetaso voidaan saavuttaa. Toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myös siihen, että aloitettu koulutus suoritetaan loppuun opiskelijan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

Työryhmä ehdottaa, että perusopetuksessa kehitetään erilaisia varhaisen puuttumisen keinoja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseksi, kohdennetaan opettajien perus- ja täydennyskoulutusta oppilaiden ongelmien tunnistamiseen ja käsittelyyn, lisätään työ- ja käytäntöpainotteisia opetus- ja työskentelymuotoja, säädetään oppilaille oikeus henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen sekä uudistetaan oppilaanohjauksen sisältöjä ja menetelmiä.

Perusopetuksen lisäopetus tulisi esityksen mukaan säätää nuoren subjektiiviseksi oikeudeksi ja samalla sen järjestäminen velvollisuudeksi kunnille. Lisäopetuksen sisältöjen ja menetelmien tulee joustaa nykyistä enemmän oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Työryhmä esittää lisäksi säännösten muuttamista siten, että lisäopetukseen voisivat saman ja edellisen vuoden perusopetuksen päättäneiden lisäksi hakeutua myös perusopetuksen kaksi vuotta aikaisemmin päättäneet. Lisäopetuksen rahoituksen oppilasmäärälaskennassa työryhmä esittää otettavaksi käyttöön kevään ja syksyn laskentapäivät ammatillisen ja lukiokoulutuksen menettelyä vastaavasti.

Lukion opinto-ohjausta tulee tehostaa ja opiskelun muuta tukea lisätä. Maahanmuuttajien lukio-opintojen tukemiseksi työryhmä esittää kieli- ja opiskelutaitoja parantavia kursseja lukio-opintojen alkuun.

Työryhmä esittää vuonna 2006 käynnistettävän ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen laajentamista asteittain siten, että aloittajatavoite olisi noin 2 000 vuodesta 2009 lukien. Ammatillisia perustutkintoja työryhmä esittää kehitettäväksi siten, että tutkintojen osista olisi mahdollista koota kokonaisuuksia, joita suorittamalla voitaisiin muodostaa yksilöllisiä polkuja työelämään niille nuorille, joilla ei ole valmiuksia yhtäjaksoisesti suorittaa koko kolmivuotista ammatillista perustutkintoa. Ammatillinen koulutus tulisi lisäksi nykyistä joustavammin voida aloittaa teoriaopintojen sijasta ammattitehtäviin tutustuttavalla työvaltaisella opiskelulla.

Työryhmä esittää, että toisen asteen yhteishakujärjestelmää uudistetaan siten, että koulutukseen hakeutuminen ja pääsy tehostuvat. Vuonna 2007 käyttöön otettavan sähköisen hakujärjestelmän avulla voidaan seurata reaaliaikaisesti haku- ja valintaprosessien etenemistä ja täyttää vapautuvia paikkoja nykyistä tehokkaammin. Tehostettua tukea ja ohjausta tarvitseville perusopetuksen päättäville nuorille koulujen tulisi laatia yhdessä kodin kanssa jatkokoulutus- ja urasuunnitelma.

Työryhmä esittää, että toisen asteen opiskelijoiden opintotukea tulee kehittää asteittain siten, että vanhempien luona asuvien ja 17-vuotiaiden itsenäisesti asuvien opintotuen vähimmäismäärä korotetaan lapsilisän tasolle, lapsilisän tasoinen opintoraha myönnetään ilman vanhempien tuloihin perustuvaa tarveharkintaa ja lapsilisän suuruinen opintoraha korotetaan enintään kaksinkertaiseksi, jos vanhemmat ovat pienituloisia.

Opiskelijoiden joustavaa siirtymistä koulutusmuodosta toiseen tulee kehittää siten, että siirtyminen on mahdollista muulloinkin kuin yhteishaun ajankohtina. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä tulee lisätä yhteisen opetustarjonnan järjestämisessä. Kansanopistojen tarjontaa erityisesti lisäopetuksen ja muille kuin oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen järjestämisessä on hyödynnettävä nykyistä enemmän.

Nuorten työpajojen sekä perus- ja lisäopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyössä keskitytään niihin nuoriin, jotka keskeyttävät joko perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen tai eivät sijoitu perusasteen jälkeiseen koulutukseen. Yhteistyön tulee mahdollistaa nuoren joustava liikkuminen koulun/oppilaitoksen ja työpajan välillä. Opetuksen/koulutuksen järjestäjän ja työpajan yhteistyön tulee perustua sopimukseen, jossa yhteistyön muodot, vastuut ja korvaukset määritellään. Työpajajakson pituus tulee voida määritellä nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Työpajatoiminnassa nuoren hankkima osaaminen tulee tunnustaa ja hyväksilukea osaksi suoritettavaa koulutusta tai tutkintoa.

Kuntien tulisi muodostaa kunnallisia tai seutukunnallisia eri viranomaisista koostuvia yhteistyöryhmiä koordinoimaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja elinolojen kehittämistä ja seurantaa. Tämä lisää palvelujen tunnettuutta, laatua ja oikeaa kohdentumista sekä säästää resursseja. Moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa myös riittävän varhaisen puuttumisen lapsen ja nuoren vaikeuksiin.