Kirjasto on 2.4.2024 alkaen avoinna ma–to 12–18. | Poikkeavat aukioloajat

Haku

Aikuiskoulutuksen alueelliset toimenpideohjelmat

QR-koodi

Aikuiskoulutuksen alueelliset toimenpideohjelmat

Opetusministeriön aluekehittämisstrategia vuosille 2003–2013 muodosti perustan koulutuksen sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan aluekehittämisen toimenpideohjelmille. Koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategia vuoteen 2013 (OPM 2003:40) tiivisti aikuiskoulutuksen osalta keskeiseksi ehdotukseksi ”Kannustetaan maakuntia ja seutukuntia laatimaan kaikkea aikuiskoulutusta kattavat kehittämissuunnitelmat niin, että mukana ovat alueen kunnat, koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut, elinkeinoelämä ja kansalaisjärjestöt”. Tätä koskeva linjaus sisällytettiin myös Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan 2003–08. Jo aiemmin parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä oli tehnyt useita aikuiskoulutuksen alueelliseen kehittämiseen koskevia ehdotuksia, myös ehdotuksen alueellisten toimenpideohjelmien laatimisesta.

Valtion vuoden 2004 talousarvioon sisältyi maininta ”Laaditaan aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta koskevat alueelliset toimenpideohjelmat”. Niinpä lääninhallitusten tulossopimuksiin vuodelle 2004 sisällytettiin tavoite: ”Lääninhallitukset laativat yhteistyössä alueen TE-keskusten ja julkisesti rahoitetun aikuiskoulutuksen järjestäjien (ammatillinen aikuiskoulutus, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, vapaan sivistystyön oppilaitokset) kanssa aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta koskevat alueelliset toimenpideohjelmat, joihin sisältyy arvio alueen elinkeinoelämän ja aikuisväestön koulutustarpeista, koulutustarjonnasta ja sen kehittämistarpeista.”

Käynnistyneen toimenpideohjelmien valmistelutyön tavoitteena oli hankkia ensisijaisesti alueellisen kehittämistyön tueksi aluetason tietoa opetusministeriön toimialan aikuiskoulutustarjonnan ja -järjestelmän sekä soveltuvin osin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista pyrittäessä parantamaan aikuiskoulutuksen roolia ja vaikuttavuutta työelämän ja aikuisväestön osaamis- ja sivistystarpeiden hoidossa sekä turvaamaan aikuiskoulutuksen saatavuus ja tasa-arvo maan eri osissa.

Helmikuun 2004 ja huhtikuun 2005 välille ajoittunut työ on ollut mittava ponnistus lääneissä ja maakunnissa. Työtä on tehty nimenomaan maakunnissa lukuisten kokousten, haastattelujen ja seminaarien muodossa. Maakunnissa ja lääneissä toimineet erilaiset yhteistyöryhmät ja neuvottelukunnat on kytketty työhön mukaan onnistuneesti. Lopputulokseen on vaikuttanut hyvä yhteistyö työhallinnon aluehallinnon, lähinnä TE-keskusten kanssa, mille on annettu tuki työministeriössä. Tästä opetusministeriö esittää lämpimät kiitoksensa.

Alueellisten toimenpideohjelmien valmistelutyö ei olisi onnistunut ilman keskitettyä tiedontuotantoa, josta vastasi Länsi-Suomen lääninhallituksen alueellisen palveluyksikön yhteydessä työskennellyt projektihenkilöstö. Projektipäällikkö Jukka Kohonen ja erikoissuunnittelija Jaana Lepistö aloittivat työn huhtikuussa 2004. Jaana Lepistö jatkoi projekti- Esipuhe päällikkönä Jukka Kohosen siirryttyä toisiin tehtäviin helmikuussa 2005 ja työn loppuvaiheessa mukana olivat erikoissuunnittelija Sanna Kankaanpää ja Heidi Maijanen. Tietojen hankkimiseen, muokkaamiseen yhteismitallisiksi ja toimittamiseen on käytetty paljon työtä. Samalla kehitettiin myös sellaisia tunnuslukuja, joita alueellisessa tarkastelussa ei ole ennen käytetty. Projektin työntekijöille kuuluu opetusministeriön lämmin kiitos. Tämän ydinjoukon lisäksi on syytä kiittää myös muita tietojen toimittamisessa auttaneita henkilöitä erityisesti Tilastokeskuksessa ja Opetushallituksessa.

Projektihenkilöstön tukena toimi opetusministeriön ja lääninhallituksen edustajista koostuva ohjausryhmä. Opetusministeriöstä hankkeen vastuuvirkamiehinä toimivat opetusneuvokset Arja Mäkeläinen ja Reijo Aholainen sekä suunnittelija Ville Heinonen. Maakunnallisten raporttien kirjoitustyöstä vastasi suuri joukko aikuiskoulutukseen perehtyneitä lääninhallitusten virkamiehiä alueellisissa toimipisteissä. Lääniraporteista ovat vastanneet edellisten lisäksi ohjausryhmään kuuluneet lääninhallitusten virkamiehet. Suuri asiantuntemus ja paneutuminen työhön hyvin tiukassa aikataulussa monen muun tehtävän ohessa näkyy lopputuloksissa.

Toimenpideohjelmat on laadittu kahdessa vaiheessa. Lähtökohtana ovat olleet maakunnittain laaditut laajemmat raportit, joissa on toisaalta pyritty tuottamaan aineksia aikuiskoulutuksen aluetason kehittämisen tueksi ja toisaalta aluekehittämiseen yleensä. Raportit on julkaistu lääninhallituksen www-sivuilla. Maakuntaraporteista on koottu lääniraportit. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen osalta on erikseen laadittu ruotsinkielisen koulutuksen lääniraportit.

Tilastoanalyysin lisäksi keskeisinä kehittämisehdotusten lähteinä ovat olleet oppilaitosten, työelämän ja alueviranomaisten asiantuntijoille suunnattu kysely ja sen pohjalta järjestetyt asiantuntijatyöpajat, haastattelut ja tapaamiset. Kyse on siten ensisijaisesti innovatiivisten, uusia ajatuksia ja muutostarpeita hakevien kehittämisohjelmien laatimisesta.

Kattavan kokonaiskuvan muodostaminen aikuiskoulutuksen tilasta on ollut joiltakin osin vaikeaa, koska saatavissa ollut tilastoaineisto on epäyhtenäistä ja puutteellista. Nimenomaan maakunnallisiin raportteihin koottu ja muokattu tieto antaa nyt uutta tietoa aikuiskoulutuksen tilasta maakunnissa. Näille tiedoille on epäilemättä jatkossa monin tavoin käyttöä niin keskushallinnon kuin maakuntien tasolla. Jatkossa on syytä varmistaa, että tietoja tältä pohjalta myös päivitetään. Toimenpideohjelmien laatimisessa on ollut eri vaiheissa mukana suuri joukko aikuiskoulutuksen järjestäjien, järjestöjen, viranomaisten ja monien muiden tahojen edustajia ja asiantuntijoita ympäri Suomea. Näin prosessin yhteydessä on syntynyt uutta yhteistyötä, pysyviä yhteistyön muotoja ja entiset yhteistyömuodot ovat vahvistuneet. Tämä on jo sellaisenaan erinomainen ohjelmatyön tuotos.

Opetusministeriö julkaisee läänien toimenpideohjelmat julkaisusarjassaan. Opetusministeriössä 3.6.2005 Marita Savola Aikuiskoulutusyksikön johtaja

Tallennettuna: