Opetusministeriön keväällä 2002 asettama työryhmä laati Baltic 21 E -ohjelmalle kansallisen käynnistyssuunnitelman (Opetusministeriön työryhmien muistioita 36:2002), jota toteutettiin vuosina 2002–2005.

Tässä työryhmän toisessa muistiossa (2006) yhdistyvät 1) Baltic 21E -ohjelman Suomen toimintasuunnitelma ja toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulutuksessa (ESD) ja tutkimuksessa opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti ja 2) YK:n UNECE:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen (DESD, Decade of ­Education for Sustainable Development) Suomen strategia. Työryhmämuistiossa työryhmä on ensin kuvannut vuosien 2002–2005 kokeiluvaiheen ja pyrkinyt hyödyntämään siitä saatuja kokemuksia ja hiljaista tietoa. Luvuissa 1–8 raportoidaan ja arvioidaan Suomen kansallista Baltic 21E -ohjelman kokeiluluontoista toimeenpanoa ja luvussa 9 esitetään koulutusjärjestelmän kestävän kehityksen visio ja strategiset linjaukset. Vision ja strategisten linjausten muodostamisessa on otettu huomioon kansalliset koulutuspoliittiset asiakirjat ja linjaukset, Baltic 21E -ohjelma, UNECE:n (United Nations Economic Commission for Europe) ESD-strategia ja yliopistojen kestävän kehityksen Copernicus-peruskirja. Työryhmä esittää ehdotukset strategian ja toimintalinjausten toimeenpanoksi yleissivistävässä koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa sekä tutkimuksessa ja kehitystyössä.

Työryhmä koostui opetusministeriön edustajista ja koulutussektoreiden vastuualueiden koordinaattoreista. Koordinaattorit ovat sektoreidensa asiantuntijoina vastanneet ohjelman kansallisen kokeiluvaiheen suunnittelusta, koordinoinnista, sekä kokeiluvaiheesta vedettävistä johtopäätöksistä. Tämän työryhmämuistion allekirjoittaneet koordinaattorit ovat näin ollen suurelta osin vaikuttaneet muistion sisältöön.

Suomen koulutusjärjestelmän visio on, että kaikki yksilöt kykenevät tukemaan kestävää kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa perustuu kokonaisvaltaiseen näkemykseen ekologisen, taloudellisen ja sosiaalis-kulttuurisen ulottuvuuden huomioon ottavasta kehityksestä. Suomen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenstrategian linjaukset kohdistuvat seuraavasti: 1. Kestävän kehityksen edistäminen (ml. kestävä kulutus ja tuotanto) kasvatuksessa ja koulutuksessa, yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja vapaassa sivistystyössä. 2. Institutionaalinen sitoutuminen politiikka-, ohjaus- ja käytännön tasoilla. 3. Eettinen ja integroitu lähestymistapa: kaikessa toiminnassa huomioidaan ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalis-kulttuurinen ulottuvuus tasapainoisesti toisiaan tukevina ulottuvuuksina. 4. Läpäisevyys: Kestävyyden näkökulma on sisällytettävä kaikkeen toimintaan. 5. Henkilökunnan koulutus. 6. Poikkitieteellisyys. 7. Tiedon levittäminen. 8. Verkostoituminen ja yhteistyön lisääminen. 9. Osallistuminen: kansalaisvaikuttamisen edistäminen. 10. Tutkimus, jatko- ja täydennyskoulutusohjelmat ja 11. Innovaatioiden hyödyntäminen.

Työryhmä ehdottaa asetettavaksi strategian toimeenpanon seurantaa ja arviointia varten seurantaryhmän, joka myös organisoi kansallisen raportoinnin. Työryhmän esittämää raportointimallia (luvussa 10) voidaan käyttää myös kansainväliseen Baltic21E -ohjelman toimeenpanon ja UNECE:n ESD-strategian toteutumisen seurantaan. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa sisältyy koulutussektoreiden perusrahoitukseen. Opetusministeriön tavoite- ja tulosohjauksessa otetaan huomioon kestävän kehityksen edistäminen.