Selvityksessä tarkastellaan naisten ja miesten osuuksia kuntaenemmistöisten yhtiöiden johdossa. Kuntien omistamien osakeyhtiöiden hallitusten jäsenistä 34,0 prosenttia oli naisia vuonna 2015. Toimitusjohtajista naisia oli 23,6 prosenttia ja hallitusten puheenjohtajista 16,0 prosenttia. Noin 10 prosentissa yhtiöiden hallituksia ei ollut lainkaan naisjäseniä. Naisten osuus hallituksen jäsenistä oli kuntaomisteisissa yhtiöissä suurempi kuin naisten osuus samana vuonna pörssiyhtiöiden hallituksissa (22,5 %) ja listaamattomien yhtiöiden hallituksissa (19,4 %). Valtion kokonaan omistamissa tai enemmistöomisteisissa yhtiöissä naisten hallitusosuus oli puolestaan kuntaomisteisia yhtiöitä suurempi: Valtion kokonaan omistamissa yhtiöissä naisten hallitusosuus oli 44,8 prosenttia, valtion enemmistöomisteisissa listaamattomissa yhtiöissä 38,3 prosenttia ja enemmistöomisteisissa pörssiyhtiöissä 40,9 prosenttia. Toimialoittain tarkasteltuna naisten osuus hallitusten jäsenistä oli suurin terveys- ja sosiaalipalveluissa (43 %) ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa (42 %). Vastaavasti naisten osuus oli pienin vesihuollon, jätehuollon ja muun ympäristön puhtaana pidon aloilla (28 %) sekä ammatillisen, teknisen ja tieteellisen toiminnan aloilla (28 %). Naisten osuus yhtiöiden hallituksissa oli yleisesti ottaen sitä suurempi, mitä suuremmasta yhtiöstä oli henkilökunnan lukumäärällä mitattuna kyse. Naisten osuus hallitusten jäsenistä oli myös suurempi yli 50 000 asukkaan kunnissa verrattuna pienempiin kuntiin. Hallitusten jäsenet painottuivat vanhempiin ikäluokkiin ja jopa 72 prosenttia heistä oli vähintään 50-vuotiaita. Naiset olivat miehiä jonkin verran nuorempia. Naiset olivat miehiä koulutetumpia etenkin hallitusten puheenjohtajina ja toimitusjohtajina. Miehillä oli johtajina yleisimmin koulutus tekniikan alalta ja naisilla kaupalliselta tai yhteiskuntatieteelliseltä alalta. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton Tilastokeskuksella teettämässä selvityksessä tarkastellaan ensimmäistä kertaa naisten ja miesten edustusta kuntaomisteisten yhtiöiden johdossa. Kilpailulainsäädännön ja kuntalain muutokset viime vuosina ovat johtaneet kunnissa yhä laajempaan toimintojen yhtiöittämiseen ja päätösvallan siirtymiseen osin kuntayhtiöihin. SOTE- ja maakuntauudistuksessa tämä korostuu, koska maakunta joutuu yhtiöittämään mm. suuren osan valinnanvapauden piiriin kuuluvista perusterveydenhuoltoon liittyvistä toiminnoistaan. Kunnallisten toimielinten lisäksi tasa-arvotilannetta onkin tärkeää seurata kuntaomisteisissa ja jatkossa maakuntaomisteisissa yhtiöissä.