Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen viestintäohjeen painopiste on normaalioloissa tapahtuvien tilanteiden edellyttämässä tehostetussa viestinnässä ja yhteistoiminnassa. Häiriötilanteiden johtamisessa ja viestinnässä lähtökohtana on, että viranomaiset toimivat normaaliorganisaatiolla ja normaalien toimintamallien mukaisesti. Pohja hyville käytännöille luodaan normaalioloissa. Häiriötilanteissa viestintää hoidetaan julkisuuslain ja -asetuksen sekä valtionhallinnon viestintäsuosituksen mukaisesti. Poikkeusolojen lisävaltuuksista säädetään valmiuslaissa ja puolustustilalaissa.

Toimivaltaisilla viranomaisilla on keskeinen rooli kaikilla hallinnon tasoilla. Ohjeessa korostetaan johtamisen, tilannekuvatoiminnan ja viestinnän tiivistä kokonaisuutta sekä toimivaa tiedonkulkua hallinnonalojen sisällä ja niiden välillä. Toimivan yhteistyön ja toimintojen yhteensovittamisen ohella on panostettava viestinnän suunnitteluun ja häiriötilanteiden jälkeisiin toimenpiteisiin. Viranomaisten on myös luotava kyky viestinnän järjestelmälliseen seurantaan ja arviointiin. Sekä häiriötilanteissa että poikkeusoloissa on kyettävä käyttämään tehokkaasti, monipuolisesti ja joustavasti erilaisia viestintäkanavia ja -välineitä.

Viestintäohjeessa on otettu huomioon valtionhallinnon viestintäsuositus (2010), yhteiskunnan turvallisuusstrategia (2010), uusi valmiuslaki (2012), valtioneuvoston periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta (2012) ja valtioneuvoston yhtenäisen strategisen viestinnän linjaukset (2013). Ohjeen laadinnassa on muun muassa kiinnitetty huomiota yhteiskunnan teknisen häiriöherkkyyden lisääntymiseen sekä viime vuosina yhteiskuntaa kohdanneista häiriötilanteista saatuihin kokemuksiin. Lisäksi on yhdenmukaistettu ohjeessa käytetty terminologia.

Ohje on perusta hallinnonalojen ja organisaatioiden omien ja yhteisten viestintäsuunnitelmien laatimista varten.