Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä, virkamiehistä koostuva jaosto sai tehtäväkseen jatkaa Yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa – painopisteenä harrastamisen hinta-työryhmän suositusten ja esitysten toimeenpanoa valtionhallinnon tasolla. Kansalaistoiminnan toimintaedellytysten kehittämisessä ja vapaaehtoistoiminnan helpommaksi tekemisessä on osa-alueita, jotka ulottuvat usean eri ministeriön toimivaltaan. Jaosto kuuli kokouksissaan valtionvarainministeriön ja Kansaneläkelaitoksen virkamiehiä. Kirjallinen kuuleminen toteutettiin sisäministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle. Tehtävä osoittautui osin haasteelliseksi. Hallitusohjelma sisältää tavoitekirjauksen ”Pärjäämme vähemmällä sääntelyllä. Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla”. Saattaa helposti käydä niin, että valmistelussa ja uudistamisessa ei huomioida kaikkia hallinnonaloja ja niiden sääntelyä, tai ettei valmisteluun kutsuta riittävästi muita hallinnonaloja ja sidosryhmiä mukaan tai ettei lausuntoja pyydetä riittävällä laajuudella eri toimijoilta. Tällä hallituskaudella hyvää kehitystä on se, että oikeusministeriölle on annettu vapaaehtoistyön koordinaatiovastuu ja sitä kautta yhdellä ministeriöllä on asiassa kokonaisvastuu. Vapaaehtoistoiminnan verotuksellisuus ja yleishyödyllisten yhteisöjen ennakkoperintäkysymykset ovat valtiovarainministeriön ja sen alaisen Verohallinnon säätelemiä. Uudistukset lisäävät helposti vapaaehtoistoiminnassa työmäärää, jos toimijakenttää ei kuulla tai toimintaa ymmärretä riittävästi. Vapaaehtoistoiminnan kansantaloudellinen arvo tulisi mitoittaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Jaoston jatkovalmisteluun ottamia Leena Harkimon työryhmän (2016) esityksiä käydään läpi seuraavasti: miten niissä on edetty, mitä on suunniteltu tehtävän ja missä on sellaista tehtäväkenttää, johon virkamiestyö ei ulotu. Raportissa ehdotetaan yhdenmukaisuutta opetus- ja kulttuuriministeriön jakamiin lasten ja nuorten harrastustoiminnan valtionavustuskäytäntöihin, viestintään sekä avustusten käytön raportointiin. Koulun roolia harrastuspaikkana tulee edistää, koska koulu harrastuspaikkana lisää harrastusten saavutettavuutta. Jaosto myös esittää, että Suomessa otettaisiin käyttöön valtakunnallisesti yhtenäinen käytäntö harrastekulujen korvaamiseksi pienituloisten perheiden toimeentulotuen maksatuksessa