Kirjastojen menestyksen taustalla on kirjastoammatillinen osaaminen ja ennakkoluuloton tarttuminen uusiin haasteisiin. Kirjastot ovat aina olleet Suomessa kiinteä osa yhteiskunnan kehitystä. Ajantasaisen kirjaston palvelutaso tekee osaltaan mahdolliseksi opiskelun, ammatinharjoittamisen, etätyönteon ja muut tietointensiiviset toimet myös maaseudulla.

Kirjasto luo pohjan laaja-alaiselle sivistykselle. Työ- ja elinkeinoelämä tarvitsevat sivistyneitä työntekijöitä. Seudullinen yhteistyö sekä verkko- ja mobiilipalvelut täydentävät, mutta eivät korvaa fyysisiä kirjastotiloja eivätkä kirjastoammatillisen henkilöstön tarvetta. Väestön koulutustason nousu edellyttää riittävästi kirjastoalan korkeakoulutettua henkilöstöä etenkin maaseutualueilla, joissa ei ole muita tietopalvelutoimijoita.

Kirjastopalvelut ovat peruspalveluja. Vaikka kirjastot toimivat jo nyt monipalvelukeskuksina, niiden ensisijainen tehtävä on toimiminen kirjastona ja ydintehtävä on kirjasto-osaaminen. Kirjastojen tehtäväkenttä on laajentunut ja tullut entistä vaativammaksi. Monipuolistuneista tehtävistä huolimatta käyttäjät ja sidosryhmät odottavat kirjastoilta ennen kaikkea niiden ydinosaamista. Kirjastohenkilöstön korkeasta osaamisen tasosta hyötyvät kaikki. Ajantasainen osaamisen taso ja infrastruktuuri ovat kilpailukyvyn edellytykset maaseudulla.

Kirjastojen vaikuttavuutta ei voida mitata vain kirjalainojen tai fyysisten käyntien perusteella. Suuri osa kirjastoaineistosta on vain sähköisessä muodossa. Verkkopalvelut ovat nousseet tasavertaisiksi perinteisen kirjastotyön ja -palveluiden rinnalle. Tilojen käyttö on monipuolistunut internetin myötä. Kirjastot ovat joustava oppimisympäristö. Tutkimusten mukaan kirjastot tuovat ajallista ja rahallista hyötyä. Kirjastopalvelujen laadun ensimmäinen ehto on koulutettu henkilöstö. Verkkopalvelujen tekeminen ja niiden käytön opastaminen vaativat ajantasaista osaamista. Myös maksullisten erikoispalvelujen tekeminen vaatii korkeaa ammattitaitoa. Koulutettu alan henkilöstö pystyy paitsi erikoistumaan, myös laajentamaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Ilman lisätoimenpiteitä väestön polarisoituminen lisääntyy, oppiminen eriarvoistuu, uusien kansalaistaitojen omaksuminen hidastuu ja lukutaito heikkenee. Kirjastopalveluihin suunnattu lisätuki on pitkäjänteistä ja vaikutuksiltaan moninkertaista. Se on huomattavasti taloudellisempaa kuin syrjäytymisestä aiheutuneiden ongelmien hoito, kattavan koulukirjastoverkon kokonaan uudelleen rakentaminen tai uusien instituutioiden perustaminen. Se on myös kirjastopalvelujen laadulle ja saatavuudelle välttämätön.

Kirjasto myös vähentää alueellista epätasa-arvoa tiedonsaannissa toimien sekä fyysisenä tilana että virtuaaliverkkona. Alue on näin laajentunut kattamaan oman fyysisen alueen lisäksi koko maailman ja sen kulttuurit. Kaikkialla maailmassa on havaittu, että fyysisten kirjastotilojen käyttö ja tarve ovat lisääntyneet virtuaalisten palvelujen myötä. Kirjastot toimivat alueidensa yhteisöllisinä keskuksina. Euroopassa perustetaankin nykyisin lisää lähikirjastoja. Ne ovat tärkeimpiä avoimia, ei-kaupallisia kohtaamispaikkoja, joihin jokainen voi tulla omana itsenään. Kun ongelmana on löytää tärkeä tieto suuresta informaatiomassasta, kirjaston tarjoama opastus helpottaa tiedon saatavuutta.

Kirjasto-ohjelman visio 2010

- Kansalaiset ovat tasa-arvoisia tiedon, sivistyksen, kulttuurin ja uusien kansalaistaitojen saatavuuden suhteen. Saatavuudella tarkoitetaan etenkin ammattimaisen opastuksen saatavuutta. - Laatu ja luotettavuus ovat kirjastopalveluiden tunnusmerkkejä. Samoin ajantasaisuus, monipuolinen aineisto, monikanavaiset palvelut ja palvelujen räätälöinti yhdessä asiakkaan kanssa. - Kirjastot levittävät ympäristöönsä hyvinvointia monipalvelukeskuksina ja toisaalta erikoistuneina lähikirjastoina ja kirjastoautopalveluina. - Kirjasto on tieto- ja tulevaisuuden ubiikkiyhteiskunnassa keskeinen toimija.

Keskeisimmät toimenpiteet

- Lisätään kirjastoammatillista korkeakoulutettua henkilöstöä. Täydennyskoulutus on jatkuvaa. - Kirjastot moninaistuvat ja toisaalta erikoistuvat entistä enemmän. - Otetaan huomioon kirjastojen laajentuneet tehtävät ja lisääntyneet laatuvaatimukset resursoinnissa. - Selvitetään logistiikkaongelmat valtakunnallisesti ja alueellisesti. - Lisätään poikkihallinnollista täydennyskoulutusta, esim. kirjastopedagogiikkaa ja maaseudun eri toimijoiden yhteistä täydennyskoulutusta. - Tehdään kokonaisselvitys kirjastopalvelujen vaikuttavuudesta alueen eri toimijoihin. - Palkitaan kuntia, jotka panostavat laatukirjaston kehittämiseen.