Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti nopeasti kasvaneen turvapaikanhakijamäärän vuoksi 5.11.2015 ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ja sovittaa yhteen turvapaikanhakijatilanteesta ja kasvavasta maahanmuutosta aiheutuvat ministeriön ja hallinnonalan lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet. Ohjausryhmä julkaisi väliraporttinsa Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset helmikuussa 2016 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:1). Väliraportissa esitettiin yhteensä 56 toimenpidettä.

Tämä julkaisu on ohjausryhmän loppuraportti, joka sisältää väliraportissa esitettyjen toimenpiteiden tilannekatsauksen sekä 43 uutta toimenpide-esitystä. Raportissa painottuvat toimet, jotka tähtäävät turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien suomen/ruotsin kielen taidon kehittämismahdollisuuksien parantamiseen.

Ohjausryhmä ehdottaa laajennuksia vieraskielisten opetukseen tarkoitettuun valtionavustukseen. Tällä halutaan edistää suomen/ruotsin kielen oppimista erityisesti varhaiskasvatuksessa ja lukiokoulutuksessa. Yleisestä kielitaitovaatimuksesta ehdotetaan luovuttavan ammatillisen koulutuksen pääsyvaatimuksena. Samalla tulisi lisätä ammatillisiin opintoihin integroitua kielen opiskelua ja tukea. Muutokset tulisi ottaa huomioon ammatillisen koulutuksen reformissa. Kielitietoisen opetuksen merkitystä korostetaan. Kieltä opettavien opettajien ja muiden opettajien yhteistyötä esitetään lisättäväksi. Korkeakoulujen tulisi tarjota vaativamman tason suomen/ ruotsin kieliopintoja sekä tarjota suomen/ruotsin kielen kursseja myös lukukausien ulkopuolisena aikana sekä päivä- ja iltatoteutuksena. Vapaalle sivistystyölle ehdotetaan vahvempaa roolia luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa. Vapaan sivistystyön koulutuksena annettavista kotoutumissuunnitelmaan sisällytetyistä koulutuksista ei perittäisi enää kurssimaksuja vuodesta 2018 lukien. Ohjausryhmä haluaisi selvittää tutkimuksella maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikompien oppimistulosten syitä. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamista tuettaisiin mm. täydennyskoulutuksella, moniammatillisella yhteistyöllä ja verkostoitumisella sekä hyviä toimintamalleja levittämällä.