Oikeusministeriö asetti 22.11.2011 työryhmän uudistamaan tuomioistuimia ja tuomareita koskevia säädöksiä (OM13/31/2011). Työryhmän toimikausi oli alun perin 1.12.2011–31.12.2013, mutta sitä jatkettiin 28.11.2013 maaliskuun 2014 loppuun asti. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus tuomioistuimia ja tuomareita koskevaksi laiksi, jolla tuomioistuimia ja niiden henkilökuntaa koskeva keskeinen sääntely siirtyisi laintasoiseksi. Tuomioistuinlakityöryhmän mietintö (Mietintöjä ja lausuntoja 26/2014) luovutettiin oikeusministeriölle 22.4.2014. Mietinnössään työryhmä ehdotti muun ohella tuomioistuinharjoittelun kehittämistä, avustavan tuomarin koulutusvirkojen perustamista hovioikeuksiin, hallinto-oikeuksiin ja erityistuomioistuimiin, lainkäyttöhenkilöstön täydennyskoulutusjärjestelmän kehittämistä sekä tuomarinkoulutuslautakunnan perustamista. Mietintö oli laajalla lausuntokierroksella (lausuntotiivistelmä, Mietintöjä ja julkaisuja 44/2014). Mietinnön laajuuden ja siitä saadun osittain ristiriitaisen palautteen vuoksi tuomioistuinlain jatkovalmistelua varten asetettiin jatkohanke, jonka toimikaudeksi määritettiin 1.10.2014–31.12.2015. Samalla päätettiin asettaa tuomioistuinlakia valmistelevan hankkeen alaisuuteen koulutustyöryhmä tarkastelemaan tuomareiden ja tuomioistuinten muun lainkäyttöhenkilöstön koulutusta mietinnössä toteutettua laajemmin ja syvällisemmin (OM 25/09/2014). Koulutustyöryhmän tehtävänä oli valmistella luonnos tuomareiden, avustavien tuomareiden, esittelijöiden ja käräjänotaareiden koulutusohjelmaksi; suunnitella avustaville tuomareille järjestettävien kokeiden sisältö ja käytännön toteutus; määritellä tuomarinkoulutuslautakunnan muut tehtävät esimerkiksi täydennyskoulutuksen osalta; arvioida, tulisiko myös tuomioistuinharjoittelun hakumenettelystä huolehtiminen, harjoittelijoiden valinta ja nimittäminen sekä harjoittelun sisällön suunnittelu osoittaa tuomarinkoulutuslautakunnan tehtäväksi, ja esittää sitä koskevat säädösmuutokset; arvioida koulutuksen kehittämisen taloudelliset ja muut vaikutukset ja tarpeen mukaan huolehtia koulutusohjelman täytäntöönpanosta ja seurannasta sekä muista johtoryhmän sille määräämistä tehtävistä. Ehdotukset avustavien tuomareiden koulutusohjelmaksi, tuomarinkoulutuslautakunnan tehtäviksi ja tuomioistuinharjoittelun kehittämiseksi tuli laatia siten, että ne on mahdollista yhdistää säädös- ja valmistelutyötyhmän tuomioistuinlakia koskevaan ehdotukseen. Näin ollen ehdotukset tuli saada valmiiksi 30.4.2015 mennessä. Koulutustyöryhmä esittää yhden yhtenäisen koulutuskaaren luomista tuomioistuinharjoittelusta ja esittelijän tehtävistä uuden koulutusviran (asessori) kautta aina täydennyskoulutukseen asti. Tuomioistuimissa merkittävin muutos olisi koulutuksen laadun ja suunnitelmallisuuden selkeä kasvu. Kullekin tuomioistuinjuristille pyrittäisiin tarjoamaan hänen osaamistaan ja tarpeitaan vastaavaa tasokasta koulutusta suunnitelmallisesti läpi koko tuomioistuinuran. Esityksessä ehdotetaan, että lainkäyttöhenkilöstöllä olisi vastaisuudessa sekä oikeus että velvollisuus osallistua koulutukseen. Tavoitteena on, että koulutusta järjestettäisiin siten, että lainkäyttöhenkilöstöllä olisi mahdollisuus osallistua keskimäärin noin kymmeneen koulutuspäivään vuodessa. Koulutustyöryhmä esittää myös, että oikeusministeriön tuottama vuosittainen koulutussuunnitelma muutettaisiin strategiaprosessin muutoksen myötä nelivuotissuunnitelmaksi, jotta tuomioistuinten olisi mahdollista huomioida myös tuleva koulutustarjonta tuomioistuinkohtaisissa henkilöstön kehittämissuunnitelmissaan. Koulutuspolku alkaisi yleensä tuomioistuinharjoittelulla, johon sisältyisi valtakunnallisesti yhtenäinen koulutusohjelma, joka olisi olennaisesti nykyistä laajempi. Tuomioistuinharjoittelu olisi myös nykyistä järjestelmällisempi työssä oppimisen ohjauksen, oman oppimisen seuraamisen ja arvioinnin sekä palautteen antamisen osalta. Esittelijöiden koulutusta kehitettäisiin siten, että esittelijöiden osaamista tarkasteltaisiin vuosittaisten kehityskeskusteluiden yhteydessä aikaisempaa tiiviimmin ja samalla sovittaisiin osaamistarpeita vastaavaan koulutukseen hakeutumisesta. Lisäksi koulutustyöryhmä esittää asessorin koulutusvirkojen perustamista hovioikeuksiin, hallinto-oikeuksiin ja erityistuomioistuimiin. Tarkoituksena olisi luoda tuomarinuraa täydentävä järjestelmä, jossa esittelijän tehtävistä voitaisiin edetä määräaikaisiin tuomarin koulutusvirkoihin ja saada näin monipuolista käytännön kokemusta tuomarintyöstä. Työssä oppimisen ohella koulutettava osallistuisi koulutusohjelmaan, joka olisi suunniteltu nimenomaan tuomarinuraa silmällä pitäen. Asessorin palkkaus asettuisi ehdotuksen mukaan ylimmän esittelijän palkkaluokan (T 10) ja alimman tuomarin palkkaluokan (T 11) väliin. Ehdotetulla järjestelmällä korvattaisiin nykyinen hovioikeuslain 9 §:ään perustuva esittelijöiden toimiminen ratkaisukokoonpanossa. Ehdotus olisi hovioikeuslain mukaista järjestelmää, sekä vakuutusoikeuden nykyistä järjestelmää, jossa esittelijä voi toimia ratkaisukokoonpanon jäsenenä heti virkasuhteensa alusta alkaen, paremmin sopusoinnussa tuomarin riippumattomuutta koskevan vaatimuksen kanssa. Asessorilla olisi tuomarin tavoin vahva virassapysymisoikeus ja hänet nimitettäisiin virkaansa lähtökohtaisesti kolmeksi vuodeksi. Ehdotus mahdollistaisi toisaalta sen, että koulutusvirkoja voitaisiin ottaa käyttöön myös muissa monijäsenisissä tuomioistuimissa, joissa esittelijöillä ei ole ollut vastaavaa mahdollisuutta saada kokemusta tuomarin tehtävistä. Asessorit toimisivat asianomaisissa tuomioistuimissa tuomarin tehtävissä muiden tuomareiden tavoin. Asessorit nimittäisi muiden määräaikaisten tuomareiden tavoin korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus. Asessoriksi voitaisiin nimittää tuomarin kelpoisuusvaatimukset täyttävä ja vähintään kolmen vuoden soveltuvan työkokemuksen omaava lakimies. Perustettavaksi esitettävä tuomarinkoulutuslautakunta vahvistaisi asessoreille erityisesti tuomarin tehtävissä toimimista silmällä pitäen luodun koulutusohjelman. Koulutusohjelma antaisi hyvät eväät toimia menestyksekkäästi tuomarin työssä, mutta tuomariksi voitaisiin nimittää edelleen myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole suorittaneet asessorin koulutusohjelmaa. Kysymys ei siten olisi varsinaisesta tuomaritutkinnosta. Koulutusohjelman läpikäyminen ei myöskään takaisi sen suorittaneelle tuomarin virkaa. Paitsi asessorin virkaan niin myös muuhun tuomarin virkaan voitaisiin vastaisuudessakin nimittää myös tuomioistuinlaitoksen ulkopuolella pätevöityneitä lakimiehiä. Tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelta tuomioistuinten virkoihin hakeutumisen tukemiseksi sekä toisaalta lainkäytön laadun ja kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi koulutustyöryhmä ehdottaa, että tuomarin virkoihin nimitetyille lakimiehille, joilla ei ole merkittävässä määrin aikaisempaa tuomioistuinkokemusta, järjestettäisiin kunkin yksilön tarpeita vastaavaa perehdyttämiskoulutusta, jonka suunnittelusta vastaisi perustettavaksi ehdotettu tuomarinkoulutuslautakunta. Sisällöltään suppeampaa perehdyttämiskoulutusta järjestettäisiin lisäksi myös esittelijöille, jotka tulisivat asessorin koulutusohjelmaa suorittamatta nimitetyiksi tuomarin virkoihin. Myös tämän koulutuksen suunnittelusta vastaisi tuomarinkoulutuslautakunta. Koulutuksen painopiste olisi tällöin tuomarin työssä tarvittavan, esittelijän tehtävästä poikkeavan näkökulman omaksumisessa. Koulutustyöryhmä esittää, että tuomioistuimiin perustettaisiin koulutustoimikuntia, jotka vastaisivat tuomioistuinten sisäisestä henkilöstön kehittämisestä, sisäisen koulutuksen tuottamisesta sekä henkilöstön ohjaamisesta muiden koulutusta tuottavien tahojen koulutuksiin. Tuomioistuinkohtaisten koulutustoimikuntien tehtävänä olisi myös seurata lainkäyttöhenkilöstön koulutusaktiivisuutta, henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien toteutumista ja koulutuskertymiä riittävän osaamistason ylläpitämiseksi. Tämäkin uudistus vaikuttaisi osaltaan siihen, että lainkäyttöhenkilöstön kouluttautumisesta tulisi aikaisempaa huomattavasti järjestelmällisempää. Koulutustyöryhmä ehdottaa perustettavaksi erityisesti tuomioistuinlaitoksen henkilöstön kehittämiseen keskittyvää tuomarinkoulutuslautakuntaa. Tuomarinkoulutuslautakunta toimisi keskushallintotasolla, nykyjärjestelmässä oikeusministeriön hallinnonalalla olevana riippumattomana toimielimenä. Mikäli tuomioistuinlaitoksen keskushallintoa päädytään uudistamaan perustamalla erillinen tuomioistuinvirasto, tuomarinkoulutuslautakunta voisi tuomarinvalintalautakunnan tavoin olla sijoitettuna sen yhteyteen. Tuomarinkoulutuslautakunnan kautta keskushallinnon suunnittelupanos, ohjaus ja päätöksenteko yhdistettäisiin tuomioistuimissa tapahtuvaan käytännön työhön. Koulutuksen koordinoinnin ohella tuomarinkoulutuslautakunnan tehtäviin kuuluisi käräjänotaarien hakumenettelyn järjestäminen ja valinta sekä asessorien valintamenettelyyn kuuluvan esikarsinnan suorittaminen. Viiden vuoden määräajaksi nimettävän koulutuslautakunnan kokoonpano olisi tuomaripainotteinen, mutta lautakunnassa olisi myös oikeustieteellisen koulutuksen, asianajajien, syyttäjien sekä oikeusministeriön edustaja. Toisin kuin miltei kaikissa muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa, Suomessa ei ole ollut pakollista tuomarinkoulutusjärjestelmää. Tätä voidaan pitää puutteena, joka vaikuttaa heikentävästi lainkäytön laatuun tuomioistuimissa ja siten myös kansalaisten oikeusturvaan. Puutteet henkilöstön osaamisessa ja siten lainkäytön laadussa saavat aikaan muun ohella tarpeettomia valituksia ja asioiden kokonaiskäsittelyaikojen pitkittymistä. Koulutuksen kehittäminen ja sen myötä lainkäytön laadun parantaminen parantavat siten myös tuomioistuintoiminnan tehokkuutta ja saavat aikaan kustannussäästöjä. Tarve parantaa tuomioistuinten henkilöstön koulutusjärjestelmää ja kehittää osaamista aikaisempaa systemaattisemmin on ilmeinen. Nykyinen koulutusjärjestelmä ei täysin vastaa vallitsevia tarpeita eikä myöskään kestä kansainvälistä vertailua. Tässä tilanteessa koulutuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tähtäävää hanketta ei voida arvioida menoeränä, vaan välttämättömänä lainkäytön laatua ja tehokkuutta edistävänä investointina. Näihin seikkoihin nähden uudistushankkeen arvioituja kustannuksia on pidettävä sekä välttämättöminä että varsin vähäisinä. Tuomioistuinlakia valmistelevan hankkeen koulutustyöryhmän mietintöön liittyy Suomen tuomariliitto ry:n eriävä mielipide, joka on liitteenä.