Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto päätti keväällä 2013 asettaa erillisen työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin arvioida seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden eli lhbti-ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa, siihen liittyviä haasteita sekä esittää toimenpide-ehdotuksia oikeuksien toteutumisen edistämiseksi. Nyt valmistunut muistio liitteineen on työryhmän loppuraportti verkostolle. Työryhmä oli avoin kaikille verkoston jäsenille ja lisäksi mukaan kutsuttiin edustajat Ihmisoikeuskeskuksesta sekä keskeisistä kansalaisjärjestöistä. Työryhmän työtä koordinoivat oikeusministeriö (OM), sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja sisäministeriö (SM). Työryhmä tarkasteli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista eri elämänalueilla. Työn painopiste on ollut nykytilan arvioinnissa ja tulevaisuuteen suuntaavissa kehittämisehdotuksissa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet ovat kansainvälisesti tarkasteltuna hyvä mittari sille, miten vakavasti kyseinen valtio suhtautuu ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseen. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa on työryhmän havaintojen mukaan ongelmia monilla eri elämänalueilla. Suomessa esiintyy huolestuttavassa määrin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin henkilöihin kohdistuvia kielteisiä asenteita ja syrjintää. Erityisen huolestuttavaa on, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen altistaa myös väkivallalle. Syrjinnästä ja väkivallasta raportoidaan eri syistä vain harvoin eteenpäin. Tämä koskee myös lapsia ja nuoria, jotka eivät kerro ongelmatilanteista esimerkiksi opettajalle. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien täysimääräiseksi toteuttamiseksi ei riitä pelkästään syrjinnän vastaisen lainsäädännön ja työn kehittäminen, vaan myös muuta lainsäädäntöä ja viranomaisten toimintaa on tarkasteltava seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun moninaisuuden näkökulmasta. Keskeisiä alueita ovat työelämä, koulutus ja terveyspalvelut. Myös perhelainsäädäntö ja sukupuolenkorjaukseen liittyvä lainsäädäntö on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksien toteutumisen kannalta uudistuksen tarpeessa. Tällä hetkellä sukupuolenkorjauksen menettelyt loukkaavat muiden oikeuksien toteutumista. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden osalta edellyttää systemaattista tiedonkeruuta ja tutkimustietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten kokemasta syrjinnästä ja laajemmin heidän hyvinvoinnistaan. Myös kansainvälinen kehitys ja Suomen saamat suositukset auttavat tunnistamaan muutostarpeita. Suomessa syrjinnän vastainen työ on jakautunut eri hallinnonaloille. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämistä tulisi tehdä nykyistä tehokkaammin ja koordinoidummin. Työryhmän työssä tunnistetut ongelmakohdat, tutkimuslähteet, kansainväliset suositukset ja toimenpide-ehdotukset voisivat toimia pohjana toiminnan kehittämiselle.