Valtioneuvosto hyväksyi pääministeri Kataisen hallitusohjelman pohjalta 22.3.2012 Suomen ensimmäisen poikkihallinnollisen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman, joka konkretisoi julkiselle vallalle perustuslain 22 §:ssä asetettua toimeksiantoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Oikeusministeriö valitsi 26.9.2013 tarjouskilpailun perusteella Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun julkisoikeuden tutkimusryhmän evaluoimaan toimintaohjelman.

Arviointiraportissa todetaan, että toimintaohjelma on ollut merkittävä askel kansallisen ihmisoikeusarkkitehtuurin kehittämisessä ja suositellaan toimintaohjelman muodossa tehtävän työn jatkamista seuraavalla hallituskaudella. Toimintaohjelman valmistelutyössä kansallisen ihmisoikeuspolitiikan yhteisvalmistelu valtioneuvoston verkoston ja kansalaisyhteiskuntaa edustavan paneelin kesken muodostui merkittäväksi uudeksi hallinnolliseksi innovaatioksi. Tätä yhteisvalmisteluun perustuvaa mallia ehdotetaan käytettävän myös seuraavan toimintaohjelman valmistelussa. Arviointiraportissa arvostellaan sitä, että eduskunnan toivoma ja vielä asettamispäätöksessä mainittu tavoite kansallisten ihmisoikeuspoliittisten painopisteidenmäärittelystä ei toteutunut toimintaohjelmassa. Arvioinnin perusteella keskittyminen tiettyihin tärkeisiin ihmisoikeusteemoihin edistäisi paremmin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen tavoitetta kuin valittu varsin hajanainen joukko hankkeita.

Arviointiryhmä esittää, että tulevan toimintaohjelman valmistelu on vahvemmin yhteydessä hallitusohjelmaan ja valtion talousarvioon. Toimintaohjelman rakennetta voidaan selkeyttää elämänaluemallin avulla. Arvioinnissa nostetaan esille tarve käyttää yliopistollista tutkimusta ihmisoikeuspoliittisten painopisteiden määrittelyssä. Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman ja ihmisoikeuspoliittisen selonteon suhdetta tulisi selkeyttää. Samoin nykyisiä hajanaisia ja resursseiltaan heikkoja kansallisia ihmisoikeusrakenteita tulee vahvistaa.