Oikeusministeriö asetti 10 päivänä lokakuuta 2008 työryhmän valmistelemaan luottotietolainsäädännön tarkistamista. Työryhmä luovutti yksimielisen mietintönsä 10.2.2009 (2009:2). Mietinnössä ehdotetaan, että luottotieto poistettaisiin luottotietorekisteristä, kun ulosottoperusteen määräaika on kulunut umpeen ja saatava on siten lopullisesti vanhentunut. Jos kuitenkin ulosottoperusteen määräajan jatkamista koskeva kanne on nostettu, siitä annettaisiin tieto luottotietotoimintaa varten. Mietinnössä ehdotetaan myös laajennettavaksi luottotietotoimintaa varten annettavien ulosottotietojen alaa niin, että vastaisuudessa annettaisiin varattomaksi todettujen velallisten lisäksi tiedot pitkäkestoisesta ulosotosta. Ulosotto on ehdotuksen mukaan pitkäkestoinen, jos palkan tai muun toistuvaistulon ulosmittaus on jatkunut yli kaksi vuotta. Silloin kun maksuohjelma on määrätty raukeamaan velallisen omasta hakemuksesta, velkajärjestelyä koskevat tiedot poistettaisiin mietinnön mukaan lyhyessä määräajassa luottotietorekisteristä. Mietinnössä ehdotetaan luottotietolakia muutettavaksi vielä siten, että riidan sopiminen tuomioistuimen vahvistamalla sovinnolla ei johtaisi maksuhäiriömerkinnän tekemiseen. Mietinnössä ei ehdoteta muutosta siihen, että toimintansa aloittavalle luottotietotoiminnan harjoittajalle annettaisiin kahta kuukautta vanhempia ulosottotietoja. Oikeusministeriö pyysi ehdotuksista lausunnon 31 eri viranomaiselta, järjestöltä ja yritykseltä. Lausuntoja saapui 23. Tähän lausuntotiivistelmään on koottu mietinnöstä annetut lausunnot. Lähes kaikki lausunnon antaneet pitävät ehdotuksia luottotietolain ja ulosottokaaren säännösten muuttamisesta pääosin kannatettavina. Erityisesti ulosottotietojen poistamista rekisteristä ulosottoperusteen määräajan umpeuduttua ja sitä kautta pitkäaikaisvelallisten toimintakyvyn palautumista pidetään tärkeänä. Lisäksi useimmat lausunnonantajat mainitsevat kannatettavana uudistuksena tietojen antamisen pitkäkestoisesta toistuvaistulon ulosmittauksesta. Toisaalta monet lausunnonantajat katsovat, ettei uudistuksilla saisi lisätä maksuhäiriöisten määrää.