Mietinnön sisältämän ehdotuksen tarkoituksena on panna kansallisesti täytäntöön tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla annettu direktiivi. Direktiivin säännökset sovittelussa tehdyn sopimuksen vahvistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi, sovittelun luottamuksellisuudesta ja sovittelun vaikutuksista kanne- ja vanhentumisaikoihin edellyttävät lainsäädäntötoimenpiteitä.
Mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa. Lain sovinnon vahvistamista täytäntöönpanokelpoiseksi koskevia säännöksiä sovellettaisiin sekä rajat ylittäviin riita-asioihin että asioihin, joissa ei ole liittymiä muihin jäsenvaltioihin.
Laki korvaisi voimassa olevan lain riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa. Niin sanottua tuomioistuinsovittelua koskevat säännökset otettaisiin eräitä tarkistusehdotuksia lukuun ottamatta pääosin muuttamattomina uuteen lakiin.
Laissa säädettäisiin sekä tuomioistuinsovittelusta että tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehdyn sovinnon vahvistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi. Viimeksi mainitun sovinnon täytäntöönpanokelpoiseksi vahvistaisi ehdotuksen mukaan käräjäoikeus. Ehdotettua lakia sovellettaisiin näin ollen vain yleisissä tuomioistuimissa.
Mietinnössä ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäymiskaaren todistamiskieltoa koskevaa säännöstä siten, että sovittelija tai hänen avustajansa ei saisi riita-asian oikeudenkäynnissä todistaa siitä, mitä hän tehtävässään on saanut tietää soviteltavasta asiasta. Näin saatettaisiin kansallisesti voimaan direktiivin sovittelun luottamuksellisuutta koskeva säännös.
Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi velan vanhentumisesta annettua lakia siten, että saatavaa koskevan riita-asian käsitteleminen tuomioistuinsovittelussa tai sellaisessa sovittelumenettelyssä, jossa tehty sovinto olisi mahdollinen vahvistaa käräjäoikeudessa täytäntöönpanokelpoiseksi, olisi oikeudellinen katkaisutoimi.