Hankkeen päätavoitteita olivat kansalaisvaikuttamisen indikaattoreiden määrittäminen, kansalaisten osallistumisen, asenteiden ja valmiuksien empiirinen kuvailu indikaattoreiden avulla sekä ehdotusten tekeminen indikaattorityötä tukevaksi säännölliseksi tiedonkeruuksi.
Hanketta varten koottu tutkijaryhmä on yhdessä tuottanut alustavat indikaattoriehdotukset. Niiden rajauksissa näkyvät kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmalle asetetut tavoitteet. Kirjoittajat kuvaavat artikkeleissaan eri aihepiirien demokratiaindikaattoreita koskevia nykyisiä tietoja ja puutteita, ja tekevät ehdotuksia tutkimusaineistojen tietosisältöjen ja keruun kehittämiseksi. Yksilöity indikaattoriehdotus löytyy liitteestä 1.
Kirjassa tehdään lukuisia ehdotuksia demokratiapolitiikan tuki-infrastruktuureiksi. Suomessa tulee sopia demokratia-asioiden koordinoinnista ja seurannasta siten, että alan tutkimusaineistoja voidaan suunnitella ja koota nykyistä pitkäjänteisemmin. Ehdotukset koskevat etenkin eduskuntavaalitutkimuksen, kuntademokratian ja järjestöjen tutkimuksen sekä koulutuksen ja kasvatuksen tutkimuksen edellytysten vahvistamista säännönmukaiseen aineistonkeruuseen suunnatuin varoin.
Kirjaan kirjoitti yhteensä 12 tutkijaa: dos. Sami Borg (TaY), tutk.joht. Kimmo Grönlund (ÅA), em. prof. Voitto Helander (ÅA), yliaktuaari Villiina Hellsten (Tilastokeskus), prof. Lauri Karvonen (ÅA), prof. Tom Moring (HY/Soc&kom), prof. Hannu Nieminen (TuY), prof. Heikki Paloheimo (TaY), tutk. Ossi Piironen (HY), tutk. Sari Pikkala (ÅA), erik.tutk. Maija Setälä (ÅA) ja tutkija Sakari Suutarinen. Lisäksi indikaattoriehdotuksista palautetta tutkijaryhmälle antoivat professorit Sirkka Ahonen, Kaarle Nordenstreng, Risto Sänkiaho ja Tatu Vanhanen.