Oikeusministeriö päätti 27.7.1999 käynnistää kokeilun, jossa nopeutetaan nuorten tekemien rikosten tutkintaa, syyttämis-, tuomioistuin- ja täytäntöönpanoprosessia sekä kytketään huolto- ja tukijärjestelmät entistä tiiviimmin oikeusprosessiin. Oikeusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli johtaa, suunnitella ja seurata kokeilua. Kokeilun käytännön toteutuksesta vastasi selvitysmies.

Kokeilu järjestettiin 1.1.2000–31.12.2001 Helsingissä, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Joensuussa. Kokeilussa panostettiin ennen kaikkea nuorten tekemien rikosten käsittelyn nopeuttamiseen. Käsittelyajat lyhenivät Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Matti Marttusen tekemän seurantatutkimuksen mukaan huomattavasti. Käsittelyaika poliisissa vaihteli kokeilun aikana paikkakunnasta riippuen keskimäärin kuukaudesta kahteen kuukauteen. Syyttäjävaiheen käsittelyaika oli kokeilun aikana keskimäärin hieman alle kolme viikkoa, joten käsittelyaika lyheni kokeilun myötä noin puoleen verrattuna vuoteen 1999. Tuomioistuinten käsittelyaika oli kokeilun aikana keskimäärin reilut kolme viikkoa. Kokeilun myötä myös tuomioistuinten käsittelyajat lyhenivät noin puoleen vuoteen 1999 verrattuna.

Huolto-, hoito- ja tukijärjestelmien tiiviimpi integroiminen oikeusprosessiin osoittautui vaikeaksi tehtäväksi. Hyviä kokemuksia saatiin kuitenkin myös tältä osin. Poliisin ja sosiaalityöntekijöiden tiivis yhteistyö koettiin toimivaksi järjestelmäksi. Myös perinteiset toimintarajat ylittävä yhteistyö sosiaalitoimen, poliisin, syyttäjäviraston ja käräjäoikeuden välillä tehostui. Kokeilussa kerättiin myös kokeilupaikkakuntien viranomaisten ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi.

Työryhmä ehdottaa kokeilun jatkamista kokeilupaikkakunnilla siten, että kokeilun myötä syntyneet työtavat vakiinnutetaan tavanomaiseksi käytännöksi. Työryhmä ehdottaa kokeilussa kehitetyn toimintamallin ottamista käyttöön myös uusilla paikkakunnilla.