Työpajatoiminta 2015 raportti on yhteenveto Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta työpajakyselystä vuodelle 2015. Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka saivat toimintaansa nuorten työpajatoiminnan kansallista valtionavustusta vuonna 2015. Työpajatoimintaan osallistui yhteensä 25 449 valmentautujaa, joista 14 733 (57,9 %) oli alle 29-vuotiaita nuoria. Nuorten valmentautujien määrä oli hieman suurempi kuin edeltävänä vuonna (14 200). Myös valmentautujien kokonaismäärä oli hieman kasvanut. Työpajojen henkilöstö toimintavuoden aikana oli yhteensä 1 858 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien määrä on hieman vähennyt edellisvuosiin verrattuna. Työpajajakson jälkeen nuoret sijoittuvat yleensä koulutukseen, työhön tai palvelutarpeen mukaiseen palveluun, työttömäksi jäi 25 %. Koulutukseen sijoittuneiden määrä on noussut edellisvuosiin nähden. Kaikista valmentautujista yhteensä 21 % sijoittui koulutukseen. Merkittävimmät työpajoille ohjaavat tahot olivat työhallinto, kunnan sosiaali- ja terveystoimi ja nuorisotyö ja oppilaitokset. Nuoret hakeutuvat myös itse työpajoille. Työpajojen erilaisissa valmennusyksiköissä toteutetaan hyvin monen tyyppisiä, eri toimialoille sijoittuvia työtehtäviä. Vuonna 2015 yleisin valmennusyksikön toimiala oli puu- ja rakennusala. Myös tekstiilipuoleen, kiinteistöhuoltoon ja siivouksen keskittyvät yksiköt olivat yleisiä. Vuonna 2015 lähes kaikki työpajat tarjosivat valmennuspalvelunaan yksilövalmennusta. Työvalmennusta tarjosi hieman 89 % ja ryhmävalmennusta 84 % työpajoista. Työpajat voivat olla hallinnollisesti kunnallisia, seutukunnallisia tai kuntayhtymän, säätiön, yhdistyksen tai jonkun muun organisaation ylläpitämiä. Vuonna 2015 noin 60 % oli yksittäisten kuntien ylläpitämiä. Rekisteröityjen yhdistysten tai järjestöjen ylläpitämiä oli 16,5 % ja säätiöiden 10,5 % kaikista työpajoista. Työpaja on yhteisö, jossa työnteon, tekemällä oppimisen ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön arjenhallintataitoja sekä kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Työpajojen menetelmiksi ovat vakiintuneet työ- ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä työelämätaitoja. Yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja nuorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon. Työpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista ja se koostuu mm. valtionavusta (OKM, nuorisotoimi), toiminnan ylläpitäjän rahoitusosuudesta, hankerahoituksesta, valmennuspalveluiden tuloista (ostajina mm. KELA, TE-palvelut, sosiaalitoimi, oppilaitokset) sekä muista mahdollisista työtoiminnan tuotoista