Oikeusministeriössä on vireillä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain (361/1983) uudistus. Siihen liittyen oikeusministeriö selvitti lain muutostarpeita avoimessa verkkokeskustelussa 18.4.– 8.5.2016 Vaikuta lakiin -palvelussa verkkosivulla www.vaikuta-lakiin.fi.

Verkkokeskustelun aiheita olivat lapsen tapaamisoikeus ja asuminen, lapsen huoltoa koskeva oikeudenkäynti sekä lapsen osallisuuden lisääminen. Keskustelun pohjaksi oikeusministeriö esitti yhteensä kahdeksan edellä mainittuihin aiheisiin liittyvää alustavaa ehdotusta perusteluineen siitä, mihin suuntaan uudistuksessa voisi olla mahdollista edetä. Ehdotukset perustuivat tammikuussa 2016 lausunnolle lähetettyyn, lain muutostarpeita käsittelevään muistioon saatuun lausuntopalautteeseen.

Oikeusministeriö esitti kunkin ehdotuksen yhteydessä perusteluja ehdotukselle sekä ehdotusta puoltavia ja vastustavia näkökohtia. Keskustelijoiden oli mahdollista kommentoida ehdotuksia ja antaa äänensä ehdotusten ja niihin esitettyjen kommenttien puolesta tai niitä vastaan. Keskustelijoilla oli myös mahdollisuus lisätä omia uusia ehdotuksia.

Merkittävä osa verkkokeskustelussa esitetyistä kommenteista liittyi lapsen tapaamisoikeuteen ja asumiseen. Erityisen vilkasta keskustelua herättivät ehdotus lapsen ja hänelle läheisen henkilön tapaamisoikeudesta, tapaamisoikeuden ongelmat (huoltokiusaaminen/vieraannuttaminen) sekä ehdotus velvollisuudesta ilmoittaa lapsen asuinpaikan muutoksesta. Monen ehdotuksen osalta esitettiin erisuuntaisia näkemyksiä sen suhteen, mihin suuntaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa lakia tulisi kehittää. Valtaosa keskustelijoista katsoi, että nykyinen laki ei kaikissa tilanteissa toimi, joten siihen tulee tehdä muutoksia. Moni esitti, että lakiin tarvitaan radikaaleja, ihmisten asenteita muokkaavia muutoksia.

Annettujen äänten perusteella eniten kannatusta sai ehdotus, jossa pohdittiin tapaamisoikeuden ongelmien (huoltokiusaaminen/vieraannuttaminen) ratkaisumahdollisuuksia. Erityisen tärkeänä pidettiin, että vieraannuttaminen tunnustetaan lainsäädäntötasolla ja, että sen ehkäisemiseksi saadaan tehokkaat keinot. Eniten vastustusta herätti ehdotus lapsilisän jakamismahdollisuudesta vuoroasumistilanteessa, koska uudistusta pidettiin riittämättömänä. Tärkeäksi koettiin sen sijaan yhden virallisen asuinpaikan mallista luopuminen ja siirtyminen kahden virallisen osoitteen malliin. Tämän katsottiin vastaavan paremmin todellisuutta erityisesti vuoroasumistilanteissa ja heijastavan tasa-arvoista vanhemmuutta