Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi 26.9.2013 selvityshenkilöille toimeksiannon selvittää demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvien tavoitteiden toteutumista ja sisältöjen käsittelyä yliopistojen ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen opettajankoulutuksessa. Selvitystyön tavoitteena oli 1) laatia tilannekatsaus demokratian ja ihmisoikeuksien sisältöjen käsittelystä opettajankoulutuksessa ja koulutukseen kuuluvassa harjoittelussa, 2) arvioida, millaiset valmiudet tulevat opettajat saavat opettajankoulutuksessa demokratian ja ihmisoikeuksien keskeisten kysymysten käsittelyyn ja 3) tuottaa suosituksia demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksien opetuksen ja opintojen kehittämiseksi opettajankoulutuksessa ja siihen kuuluvassa harjoittelussa.

Selvitystyössä on hyödynnetty tausta-aineistona politiikkalinjauksia, viranomaisasiakirjoja sekä aiempia aiheeseen liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia. Selvitystyön keskeistä aineistoa ovat opettajankoulutusten opetussuunnitelmat, kuulemistilaisuuksissa ja haastatteluissa kerätyt tiedot sekä kirjalliset lausunnot. Haastatteluihin osallistui yhteensä 105 yliopistollisten opettajankoulutuslaitosten tai yksiköiden, harjoittelukoulujen ja opiskelijoiden edustajaa, 44 ammatillisten opettajankoulutuslaitosten opettajaa ja opiskelijaa sekä neljä ammattikorkeakoulujen sosiaalialan varhaiskasvatuksen opettajaa. Selvitystyön käynnistävään esiseminaariin osallistui 24 henkilöä. Kirjallinen lausunto saatiin 23 sidosryhmältä (kansalaisjärjestöt, eri ministeriöt, opiskelijajärjestöt, OAJ) sekä 12 opettajankoulutukseen osallistuvalta yliopistolliselta ainelaitokselta tai taidealan yliopistolta.

Opettajankoulutuksen eri osapuolten kuulemisten sekä opetussuunnitelmien tarkastelun perusteella on ilmeistä, että kaikissa yksiköissä pidetään demokratiaa ja ihmisoikeuksia koulutuksen keskeisinä arvolähtökohtina. Ne liittyvät myös toimintakulttuuriin. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia suoranaisesti käsitteleviä opintojaksoja sisältyy eri koulutuksiin hyvin vähän. Useimmissa yksiköissä nämä teemat tulevat kuitenkin esille monissa eri yhteyksissä, esimerkiksi kasvatustieteen filosofis-yhteiskunnallisilla jaksoilla, monikulttuurisuusopinnoissa ja eräisiin oppiaineisiin liittyvillä ainedidaktisilla jaksoilla. Eri yksiköiden profiileissa on eroja, ja mikäli yksikössä tehdään demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksiin liittyvää tutkimusta, se myös tukee tämän ainepiirin käsittelyä koulutuksessa. Toimintakulttuuria on pyritty kehittämään osallistavaan suuntaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistumiseen virallisesti ja edustuksellisesti, minkä lisäksi kaikissa yksiköissä on erilaisia epävirallisia osallistamisen muotoja. Harjoittelukouluissa esiintyy monia käytänteitä, jotka tukevat oppilaiden osallisuutta ja joihin myös opettajaopiskelijoita pyritään perehdyttämään. Yliopistot ja ammatilliset opettajankoulutuslaitokset kehittävät opetussuunnitelmiaan autonomisesti. Erityisesti ihmisoikeustoimijat näkivät tämän vaikeuttavan ihmisoikeuskysymysten tuomista näkyväksi osaksi opettajankoulutusta.

Selvityshenkilöt esittävät useita suosituksia, jotka koskevat opettajankoulutuksen ja siihen liittyvän harjoittelun sekä opettajankoulutusyksiköiden toimintakulttuurin kehittämistä. Ihmisoikeuskysymykset, demokratia ja osallistaminen on syytä tuoda nykyistä näkyvämmäksi ja laajemmaksi osaksi koulutusta. Opettajaopiskelijoiden on saatava paitsi tietoja, myös käytännön valmiuksia ja kokemuksia, jotka mahdollistavat ihmisoikeuksia ja osallisuutta kunnioittavan toiminnan opetustyössä. Tämä edellyttää opettajankouluttajien ammatillisen kehittymisen tukemista sekä verkostoitumista ja yhteistyötä. Yhteistyöllä tarkoitamme paitsi eri koulutusyksiköiden välistä, myös koulutusyksiköiden ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä. Erityisen tärkeää on resurssien suuntaaminen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tutkimukseen.