Suomeen tuli vuonna 2015 yhteensä 32 400 turvapaikanhakijaa. On arvioitu, että turvapaikanhakijoista noin 35 % saa oleskeluluvan, yksin tulleista lapsista jopa 90 %. Nykyinen koulutusjärjestelmä ja rahoitus eivät kaikilta osin pysty vastaamaan tilanteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 5.11.2015 ohjausryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ja sovittaa yhteen turvapaikanhakijatilanteesta ja kasvavasta maahanmuutosta aiheutuvat ministeriön ja hallinnonalan lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet. Tämä julkaisu sisältää ohjausryhmän arvion nykyisen järjestelmän kipupisteistä sekä toimenpide-ehdotukset välittömästi käynnistettäviksi toimenpiteiksi. Työryhmä ehdottaa aikuisten perusopetuksen uudistamista paremmin maahanmuuttajien tarpeita vastaavaksi. Nuorten oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien osalta tulisi selvittää pikaisesti, onko perusopetuksen järjestäjillä valmiuksia järjestää syksystä 2016 lukien tarvittava määrä perusopetusta tai valmistavaa opetusta. Kriisejä kokeneiden ja traumaattisia tapahtumia kohdanneiden lasten ja nuorten tunnistamiseen ja ohjaukseen tarvitaan opiskeluterveydenhuollon henkilökunnan ja opetushenkilökunnan lisäkoulutusta ja tukimateriaaleja. Oleskeluluvan saaneiden koulutuspolkuja halutaan nopeuttaa madaltamalla kotoutumiskoulutuksen ja sitä seuraavien koulutusten raja-aitoja. Kotoutumiskoulutuksen kaikille yhteisinä sisältöinä tulee olla kieliopinnot, suomalainen yhteiskunta ja työelämä sekä kouluttautumismahdollisuudet. Tämän jälkeen opinnot eriytyisivät kohderyhmittäin tavoitteena mahdollisimman nopea integroituminen tavallisiin opetusryhmiin. Suomen ja ruotsin kielen taidon täydentämismahdollisuuksia tulisi lisätä. Maahanmuuttajille suunnattua ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta ja oppimisvalmiuksia parantavaa koulutusta sekä tutkintotavoitteista koulutusta ehdotetaan lisättäväksi. Kevään 2016 aikana käynnistyvissä koulutussopimuspiloteissa mallia tulisi kehittää soveltumaan erityisesti maahanmuuttajien tarpeisiin. Oppilas- ja opiskelijakuntia pitäisi tukea maahanmuuttajaoppilaiden ja -opiskelijoiden integroinnissa. Myös opiskelijoiden ryhmäytymistä pitäisi tukea. Lasten osallistumista varhaiskasvatukseen tulee edistää suomen tai ruotsin kielen taidon vahvistumiseksi. Myös äitien mahdollisuutta osallistua kielikoulutukseen tulee helpottaa. Maahanmuuttajien osallisuutta taide-, kulttuuri- ja liikuntatoiminnassa esitetään tuettavaksi ja nuorten työpajojen henkilöstölle ja kuntien nuorisotyöntekijöille ehdotetaan lisäkoulutusta. Maahanmuuttajataustaisten opettajien rekrytointia halutaan lisätä. Kaikkiaan raportissa esitetään yhteensä 56 toimenpidettä.