Koulutustarjonnan mitoituksella ja kohdennuksella on julkiselle sektorille suoria ja epäsuoria kustannuksia, joiden suuruus riippuu tarkasteltavasta aikajaksosta. Koulutustarjonta vaikuttaa suoraan työvoiman saatavuuteen myös aloilla, kuten koulutuksessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa, jossa vaikeudet työvoiman saatavuudessa lisäävät julkisia menoja työvoimasta käytävän palkkakilpailun kautta. Esimerkiksi lääketieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden palkat ovat 2000-luvulla nousseet suhteessa muihin korkeakoulutettuihin, ja mekaanisesti voidaan arvioida, että julkinen sektori maksaa vuosittain satoja miljoonia euroja tämän palkka-preemion kasvun johdosta. Hyödyntämällä hammaslääkärikoulutuksessa tapahtuneita alueellisia muutoksia havaitaan, että koulutusmäärien vähentyminen tietyllä alueella nostaa kyseisen koulutuksen suorittaneiden tulotasoa sillä alueella. Teoreettisen ja empiirisen tarkastelun perusteella lääkärikoulutuksen laajentamisella olisi voitu, ja voitaisiin tulevaisuudessa, hillitä terveydenhuollon kustannusten kasvua ja parantaa palveluiden saatavuutta.