Tutkimushankkeen tarkoituksena oli kuvata alueellisia eroja Lasta-seula-mallin käytössä, arvioida toimintamallin yhteyttä esitutkinnan kestoon sekä selvittää Lasta-seula-mallin toimivuutta. Lasta-seula-malli on moniammatillisen viranomaisyhteistyön malli tilanteisiin, joissa epäillään lapsen joutuneen pahoinpitely- tai seksuaalirikoksen kohteeksi. Tutkimusaineistona käytettiin esitutkinnan kestoja koskevaa rekisteriaineistoa, Lasta-seula-palavereista kerättyä lomakeaineistoa sekä mallin parissa toimivien ammattilaisten haastatteluaineistoa.

Tutkimus osoittaa, että Lasta-seula-mallia sovelletaan alueilla erilaisin tavoin ja tavoittein. Alueelliset erot käytännöissä ovat paikoin niin suuria, että yhden yhtäläisen Lasta-seula-mallin olemassaolo voidaan kyseenalaistaa. Huolimatta toimintatapojen eroista tulokset kuitenkin korostavat moniammatillisen viranomaisyhteistyön tärkeyttä lapsiin kohdistuvien rikosepäilyjen esikäsittelyssä. Tutkimustulokset tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten hyödyntämistä poliisin esikäsittelytyön tukena sekä säännöllisten monialaisten palaverien järjestämistä esitutkinnan tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi. Tulosten mukaan moniammatillinen esikäsittely edistää laadukasta tiedonkeruuta ja päätöksentekoa sekä tukee lapsen edun kokonaisvaltaisempaa huomiointia. Rekisteriaineiston perusteella Lasta-seula-mallin mukaisten toimintatapojen käyttö alueella on yhteydessä myös lyhempään esitutkinnan kestoon.