Kirjasto on 2.4.2024 alkaen avoinna ma–to 12–18. | Poikkeavat aukioloajat

Haku

Suomen zoonoositilanne ja riskit yhteisen terveyden näkökulmasta : Yhteenveto zoonoosien suuntauksista ja lähteistä 2011–2021

QR-koodi
Finna-arvio

Suomen zoonoositilanne ja riskit yhteisen terveyden näkökulmasta : Yhteenveto zoonoosien suuntauksista ja lähteistä 2011–2021

Kampylobakteerit ovat yleisin ja salmonellat toiseksi yleisin ihmisillä suolistoinfektioita aiheuttavat zoonoosit Suomessa. Kryptosporidioosi- ja shigatoksinen Eshericia coli (STEC) -tapauksia on ilmoitettu aikaisempaa enemmän. Vektorivälitteisistä zoonooseista borrelioosi on Suomessa yleisimmin todettu. Puutiaisaivotulehdustapausten määrä on noussut. Tuotantoeläimistä salmonellatapaukset naudoilla ja sioilla lisääntyivät, kun taas broilereilla ne vähenivät. Salmonellaa esiintyy kotimaisessa naudan- ja sianlihassa edelleen vähän. Teurasbroilereilla kampylobakteerien esiintyvyys on vähentynyt. Teurasnaudoissa STEC O157 -bakteerit yleistyivät. Cryptosporidium parvum -tautitapaukset nautakarjoissa lisääntyivät voimakkaasti. Trikinellatartunnat sioilla harvinaistuivat, eikä tartuntoja sikaloissa ole viime vuosina todettu. Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus yleistyi teurassioissa. Luonnonvaraisilla linnuilla todettiin Suomessa ennen havaitsematon korkeapatogeeninen lintuinfluenssa. Elintarvikkeista raakamaito toimi useiden suolistoinfektioita aiheuttavien zoonoosien välittäjäelintarvikkeena, lisäksi kasvisten merkitys zoonoosien välittäjänä korostui. Suomen zoonositilanteeseen vaikuttavat ympäristöön ja ilmastoon liittyvät muutokset, vastustuskyvyltään heikentyneiden henkilöiden määrä, sekä joidenkin zoonoosien osalta endeemisiltä aluilta Suomeen tuotavat koirat. Esitettävät tiedot auttavat suuntaamaan ennakoivia toimia Suomen zoonoositilanteen säilyttämiseksi hyvänä ja tunnistamaan ne kohteet, joihin on syytä panostaa.

Tallennettuna: