Digitaalisuus on yksi merkittävimmistä keinoista luoda uutta talouskasvua. Suomi on menestynyt kansainvälisissä digitalisaatiovertailuissa pääosin hyvin. Suomi sijoittuu kuitenkin häntäpäähän tarkasteltaessa ICT-pääoman vaikutusta talouskasvuun. Mikä selittää Ruotsin, Tanskan ja Viron menestystä ja mitä Suomi voisi ottaa opiksi? Selvityksessä kartoitettiin ja analysoitiin data- ja alustataloutta edistäviä politiikkatoimia vertailumaissa kirjallisuuskatsauksen ja täydentävien kansainvälisten haastatteluiden kautta. Selvitys osoittaa, että digitalisaatiokehitys on kussakin maassa seurausta 1990-luvulta lähtien tehdyistä pitkäjänteisistä panostuksista ja linjauksista. Yksittäisiä menestystekijöitä tai edes politiikkatoimien nippua ei voida tunnistaa. Menestyksen peruskiviä ovat kuitenkin olleet siirtoyhteyksien ja digitaalisen osaamisen varhainen kehittäminen, sähköisten julkisten palveluiden kehittäminen, vahva digitaalinen agenda ja tahtotila, joka on mahdollistanut myös ketterän sääntelyn sekä monitahoinen, konsensushakuinen, johdonmukainen yhteistyö valtion, paikallishallinnon ja yritysten välillä. Vertailumaissa markkinoille on annettu tilaa kehittyä liberaalilla sääntelyllä. Julkinen sektori on toiminut kehityksen ajurina ottaen käyttöön uutta teknologiaa (esim. lohkoketju). Julkisen datan avoin saatavuus on osaltaan demokratisoinut markkinoita.