Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, lisäävätkö syrjäytyminen ja sosioekonominen huono-osaisuus rikoksia ja onnettomuuksia – ja onko syrjäytymisen vähentäminen toimiva keino vähentää myös turvallisuusongelmia. Kysymykseen vastattiin systemaattisen katsauksen ja tutkijoille ja sidosryhmiin kuuluville asiantuntijoille suunnatun kyselyn avulla. Katsaus tunnisti yhteensä 28 pohjoismaista tutkimusta, joissa syrjäytymisen ja huono-osaisuuden vaikutusta turvallisuusongelmiin oli tarkasteltu syy-seuraussuhteiden analyysiin soveltuvilla menetelmillä. Eniten näyttöä löytyi työllisyyden ja koulutuksen myönteisestä vaikutuksesta: Työn menettäminen lisää rikosten ja onnettomuuksien riskiä, ja työhön tai aktivointitoimenpiteeseen osallistuminen vastaavasti vähentää sitä. Pakollisen koulutuksen laajentaminen vähentää turvallisuusongelmia, ja koulutukseen pääsyn vaikeuttaminen lisää niiden todennäköisyyttä. Lapsuusajan taloudellisen tilanteen ja huono-osaisen asuinalueen vaikutuksesta löytyi vain vähän tutkimusta. Tämänhetkisen tutkimusnäytön perusteella ne eivät ole keskeisiä syitä rikollisuuden taustalla. Merkittävä osa syrjäytymisen ja turvallisuusongelmien välisestä yhteydestä selittyy yksilöiden välisillä eroilla, sillä samat ominaisuudet lisäävät sekä syrjäytymisen että rikosten ja onnettomuuksien riskiä. Tutkijoiden ja sidosryhmien näkemyksissä korostui yksilöllisten palvelujen merkitys.