Tutkimus on jatkoa Timo Kauppisen ja Virpi Köykän Palkansaajien järjestäytyminen 1989, Linda Sandqvistin Palkansaajien järjestäytyminen Suomessa 1994 sekä Lasse Ahtiaisen vastaaville tutkimuksille vuosilta 2001, 2004, 2009, 2013 ja 2017. Ensisijaisena tarkoituksena on selvittää, millaista järjestäytyminen on vuonna 2021 aiempiin tutkimuksiin verrattuna.

Järjestäytymistä selvitettiin maaliskuussa 2022 keskusjärjestöihin kuuluville ammattiliitoille suunnatulla kyselyllä. Järjestäytymistietojen lisäksi on selvitetty myös liittojen jäsenrakennetta. Keskeistä järjestäytymisessä on edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten määrä, jonka osuus palkansaajien ja työttömien yhteismäärästä muodostaa järjestäytymisasteen.

Vuoden 2021 lopussa ammattiliitoissa oli kaikkiaan 1 889 000 jäsentä. Näistä kuitenkin 572 000 eli 30,3 % voidaan luokitella varsinaisen edunvalvonnan ulkopuolella oleviksi. Tähän sisältyvät eläkeläiset, opiskelijat, vapaajäsenet ja yrittäjät.

Edunvalvonnan piirissä olevia jäseniä oli vuoden 2021 lopussa kaikkiaan 1 316 000 ja sen perusteella laskettu järjestäytymisaste on 54,7 %. Vuonna 2017 vastaava luku oli 60,2 % ja siten järjestäytymisaste on laskenut 5,5 prosenttiyksikköä. Naisten järjestäytymisaste oli vuonna 2021 60,9 % ja miesten 48,5 %. Julkisissa palveluissa järjestäytymisaste on 76,7 %, teollisuudessa 63,4 % ja yksityisillä palvelualoilla 41,6 %.