Moni lausunnonantaja pitää mietinnön mukaista direktiivin täytäntöönpanoa pääosin onnistuneena niissä puitteissa, jotka osittaisharmonisoiva direktiivi on kansalliselle täytäntöönpanolle jättänyt. Ratkaisua, jossa osittain hyödynnetään jo olemassa olevaa sääntelyä ryhmäkanteiden osalta, sekä toisaalta säädetään erikseen uudessa laissa kieltokanteiden toteutuksesta, pidetään perusteltuna toteutustapana direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi. Toisaalta ehdotettujen ratkaisujen ei katsota kaikilta osin toteuttavan direktiivin tavoitteita eikä kuluttajien oikeussuojan katsota tehostuvan nykyisestä.

Mietinnössä esitetty ratkaisu, jonka mukaan kielto- ja hyvityskanteet käsiteltäisiin eri menettelyissä, jakaa lausunnonantajien näkemykset. Elinkeinoelämää edustavat tahot kannattavat mietinnössä esitettyä ratkaisua. Kuluttajia, palkansaajia ja vammaisia henkilöitä edustavat tahot vastustavat kielto- ja hyvityskanteiden käsittelemistä erillisissä prosesseissa. Ne katsovat edustajakannedirektiivin tavoitteiden toteutumisen sekä oikeusprosessin tehokkuuden edellyttävän laajempaa lainsäädännön uudistamista siten, että kielto- ja hyvityskanteet olisi mahdollista käsitellä ainakin joiltain osin yhdessä markkinaoikeudessa käytävässä prosessissa.

Elinkeinoelämää edustavien tahojen mukaan kolmansien osapuolien rahoitus hyvityskanteiden ajamiselle tulisi ensisijaisesti kieltää kokonaan tai vaihtoehtoisesti sitä tulisi rajoittaa mietinnössä esitetystä. Kuluttajia edustavat tahot puolestaan katsovat, ettei kolmannen osapuolen rahoituksen salliminen ole riittävää, vaan järjestöille tulisi esittää kanteiden rahoitukseen myös direktiivin mahdollistamaa suoraa taloudellista tukea kuten oikeudenkäyntimaksujen alentamista, oikeusapua tai valtion tukea, jotta järjestöillä olisi tosiasiallisia mahdollisuuksia kanteiden ajamiseen.