Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Valtioneuvoston ajankohtaisselonteossa turvallisuusympäristön muutoksesta (2022: 18) arvioidaan tarkemmin turvallisuusympäristön muutosta ja sen vaikutuksia Suomelle. Tässä selonteossa Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon (Nato) kuvataan perusteita Suomen Naton jäsenyydelle. Selonteossa valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti päättää perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla, että Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu.

Liittymällä puolustusliitto Natoon Suomi vahvistaisi omaa turvallisuuttaan muuttuneessa toimintaympäristössä. Naton jäsenyyden myötä Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja siten Pohjois-Atlantin sopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Naton jäsenenä Suomi olisi päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.

Naton jäsenenä Suomi vahvistaisi koko puolustusliittoa. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi myös Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta.

Suomen perustuslaissa eikä lainsäädännössä rajoiteta Suomen mahdollisuutta liittoutua sotilaallisesti. Liittyminen ei vaikuttaisi Ahvenanmaan kansainvälisille sopimuksille perustuvaan asemaan, eikä se ole esteenä liittymiselle.

<a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-772-0">13.4.2022: Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta</a>