Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi tarvitaan ekologisesti edustava ja hyvin kytkeytynyt suojelualueverkosto ja sitä tukevat muut alueiden käyttöä ohjaavat monimuotoisuuden turvaamisen keinot.

YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa vuonna 2018 määriteltiin OECM-käsite (other effective area-based conservation measures eli "muut tehokkaat aluelähtöiset suojelutoimet") ja -alueen kriteerit sekä hyväksyttiin ohjeet suojelualueverkostoja tukevien alueiden tunnistamiseen, tunnustamiseen, raportointiin sekä suojelutavoitteiden toteutumisen seuraamiseen.

Kansallinen OECM-työryhmä selvitti OECM-käsitteen soveltamista ja alueita Suomessa. Työryhmä kartoitti suojelualueisiin ja muihin aluelähtöiseen luonnon monimuotoisuutta turvaaviin toimiin liittyviä käytäntöjä sekä paikka- ja muita tietoja. Työryhmä kävi läpi käsitteeseen liittyvän kansainvälisen ohjeistuksen, tiedot käsitteen tulkinnasta ja soveltamisesta muualla maailmassa.

Työryhmä ehdottaa nykytilanteessa vain sellaisten aluetyyppien huomioimista suoraan OECM-alueina, joiden rajauspäätös perustuu tunnistettuihin luontoarvoihin, joita turvataan suunnitelmallisesti ja joista on saatavilla paikkatietoaineisto. Hyväksytyt alueet vahvistaisi ympäristöministeriö. Työryhmä esittää monia sellaisia potentiaalisia OECM-aluetyyppejä jatkoselvitettäväksi, jotka eivät tällä hetkellä vielä täytä OECM-alueen kriteerejä, esim. alueen rajauksen tai luontoarvojen määrittelyn osalta. Työryhmä esittää myös OECM-alueiden tiedonhallinnan kehittämistä.