Suomi toimi Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2021. Puheenjohtajuuden lähtökohtana oli pohjoismaisten pääministereiden visio, jonka mukaan Pohjola on maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Vision painopistealueet – vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola – ohjasivat puheenjohtajuusvuoden työskentelyä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä puheenjohtajuusohjelma rakentui kestävän kehityksen teemalle. Osa ohjelmasta toteutettiin koulutus-, tutkimus-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapolitiikan sektoreiden välisenä yhteistyönä.

Puheenjohtajuusohjelma sisälsi 37 tapahtumaa, joissa käsiteltiin muun muassa kestävän kehityksen osaamisen vahvistamista kaikilla koulutusasteilla, alkuperäiskansojen aineettoman omaisuuden suojaa, av-alan toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä, pohjoismaista kielipolitiikkaa sekä saamelaisopetuksen pohjoismaista yhteistyötä. Lisäksi järjestettiin kulttuuripoliittinen virkamiestason vuoropuhelu Pohjoismaiden ja Kanadan välillä.

Suomen puheenjohtajuusvuonna järjestettiin yksi Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvoston (MR-U) kokous ja kaksi Pohjoismaiden kulttuuri­ministerineuvoston (MR-K) kokousta. Lisäksi toteutettiin kolme pohjoismaisen koulutus- ja tutkimusyhteistyön virkamieskomitean (ÄK-U) kokousta ja kolme pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön virkamieskomitean (ÄK-K) kokousta. Koronapandemian takia suurin osa tapahtumista ja ministeri- tai virkamiestason kokouksista järjestettiin virtuaalisesti.