Tässä julkaisussa arvioidaan, minkälaisia hyötyjä uudenlaiset osallistumisen ja yhteistoiminnan (collaboration) menetelmät ovat tuoneet lainvalmisteluprosesseihin ja mitä näistä kokemuksista voidaan oppia lainvalmistelun kehittämisessä.

Julkaisussa esitellään neljässä eri lainvalmisteluhankkeessa toteutetut kuulemisprosessit ja niissä hyödynnettyjä osallistumisen ja yhteistoiminnan menetelmiä. Yhteistoiminnallisilla menetelmillä tarkoitetaan osallistumisen prosesseja, jotka tähtäävät erilaisten näkökulmien yhteensovittamiseen ja yhteiseen ongelmanratkaisuun.

Esimerkkihankkeissa on hyödynnetty erilaisia kuulemisen menetelmiä. Tällaisia ovat tavanomaisten lausuntopyyntöjen ohella muun muassa sähköiset kyselyt, verkkokeskustelut, työryhmät, työpajat, esittelytilaisuudet ja dialogitilaisuudet. Olennaiseksi osoittautuu se, miten valmisteluprosessin kokonaisuus jäsentyy ja mihin tarkoitukseen osallistumisen menetelmiä hyödynnetään. Selvimmin yhteistoiminnallisia elementtejä sisältävissä menettelyissä osalliset ovat yhdessä ratkaisemassa lainsäädäntöhankkeiden keskeisiä pulma- ja kiistakysymyksiä. Tarkastelu osoittaa, että yhteistoiminnallisuus ei kuitenkaan sovellu yhtä hyvin kaikkiin lainvalmisteluhankkeisiin.