Vapaaehtoisen päästökompensaation markkinat ovat merkittävässä kasvussa Suomessa ja maailmalla. Kotimaisilla kompensaatiomarkkinoilla ei ole selkeitä yhteisiä pelisääntöjä, kompensaation ja hiilineutraalisuuden määritelmiä tai kansallisia kriteereitä, eikä erillislainsäädäntöä.

Selvityksessä esitetään hyvän kompensaation käytännöt ja minimikriteerit, ja käydään läpi ohjauskeinovaihtoehdot, joilla kotimaisen vapaaehtoisen kompensaation laatua ja todellisia ilmastovaikutuksia voitaisiin parantaa. Merkittävä löydös on, että uuden pakottavan kansallisen lainsäädännön luominen vapaaehtoiseen kompensaatioon ei nykyisellään ole toteuttamiskelpoinen ohjauskeino erityisesti elinkeino- ja sopimusvapauden ja kuluttajalainsäädännön syvän EU-laajuisen harmonisoinnin vuoksi. Kompensaation laatua voidaan kuitenkin parantaa merkittävästi ja tehokkaasti myös informaatio-ohjauksen keinoilla, esimerkiksi valtionhallinnon tuottamalla päivittyvällä oppaalla kompensaation hyvistä käytännöistä ja kriteereistä, jonka noudattamiseen yritykset voisivat myös vapaaehtoisesti sitoutua green deal- tyyppisellä sopimuksella. Toinen merkittävä keino olisi kompensaation tuottajille suunnattu vapaaehtoinen rekisteri, joka mahdollistaisi myös kaksoislaskennan välttämisen valtion ilmastotavoitteiden kanssa. Selvityksessä tarkasteltiin myös kuluttaja-asiamiehen mahdollisuuksia ja edellytyksiä luoda aiheesta linjaus.