Tässä muistiossa on kuvattu kolme mahdollista korona-epidemian kehityskulkua taloudellisine ja sosiaalisine vaikutuksineen. Skenaariot alkavat kuluvan vuoden kesästä ja jatkuvat vuoden 2023 loppuun. Tässä esiteltävä analyysi on jatkoa joulukuussa 2020 julkistetuille lyhyemmän (n. 6 kk) aikavälin skenaarioille, joissa tarkastelun kohteena oli yhtäläisesti epidemian, talouden ja sosiaalisten seurausten yhteis- ja keskinäisvaikutukset.

Toistaiseksi Suomi on selvinnyt COVID-19-epidemiasta sangen vähäisin vaurioin, jos tarkastellaan asiaa terveyden suojelun tai talouden näkökulmasta ja verrataan muihin maihin. Esimerkiksi helmikuun alkuun mennessä Suomessa oli todettu väestöön suhteutettuna vähiten COVID-19-tapauksia koko EU/ETA alueella. Kehitys on alkuvuonna pääpiirteissään noudattanut joulukuussa julkistettujen skenaarioiden perusvaihtoehtoa. Helmikuun jälkipuoliskolta alkaen tartunnat ovat lisääntyneet nopeasti, virusmuunnokset ovat yleistyneet nopeasti ja sairaalapaikkojen tarve on alkanut kasvaa. Suomen epidemiologinen tilanne on helmi-maaliskuun vaihteessa erittäin haastava.

On kuitenkin mahdollista, että epidemiatilanteen merkittävä huonontuminen voidaan vielä pysäyttää helmi-maaliskuun vaihteessa käyttöön otetuilla tiukoilla rajoitustoimilla. Tällöin joulukuussa hahmoteltujen kielteisempien skenaarioiden taloudelliset ja sosiaaliset vauriot olisivat vältettävissä. Pitkittyvät rajoitustoimet voivat aiheuttaa erittäin merkittäviä hyvinvoinnin ongelmia ja negatiivisia taloudellisia seurauksia etenkin suoraan rajoitusten kohteeksi joutuvilla toimialoilla. Joulukuun skenaariotarkastelussa oli kuitenkin päädytty empiirisen tutkimuksen nojalla arvioimaan, että epidemian hallinnassa pitämisen yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt ylittävät rajoitustoimista koituvat haitat. Näin olisi erityisesti tilanteessa, jossa voimakkaat rajoitustoimet ajoitettaisiin siten, että pystytään estämään epidemian kiihtyminen hallitsemattomaksi ennen rokotusten ja vuodenaikavaihtelun odotettua vaikutusta.