Hankkeen tarkoituksena on oikeusvertailun tulosten avulla tukea ympäristövastuun toissijaisen rahoitusjärjestelmän (TOVA-järjestelmän) uudistamis- ja kehitystyötä Suomessa. Hankkeen päätavoitteena on ollut tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa ja vaikutuksiin perustuvia arvioita TOVA-järjestelmän vaihtoehtoisista toteuttamis- ja rahoittamistavoista. Tavoitteen toteuttamiseksi on kartoitettu kansainvälisestä vertailuaineistosta parhaita käytäntöjä ja ideoita (legal transplants) sekä sovitettu oikeusvertailuun perustuvia sääntelyinnovaatioita kansalliseen ympäristövastuun järjestelmään.

Oikeudellisella ympäristövastuulla varaudutaan ympäristöriskien hallintaan sekä ympäristövahinkojen korvaamiseen ja korjaamiseen. Toissijainen ympäristövastuu tarkoittaa muun tahon kuin aiheuttajan vastuuta silloin, kun aiheuttaja on maksukyvytön, tuntematon tai tavoittamattomissa tai tätä ei muusta syystä saada täyttämään toimimisvelvollisuutta tai maksamaan kustannuksia. Käytännössä toissijainen vastuu merkitsee viime kädessä taloudellista vastuuta, toisin sanoen, kuka maksaa ympäristövastuun toteuttamisen kustannukset. Kyse on taloudellisen rasituksen kohdentamisesta, joka voidaan tehdä usealla vaihtoehtoisella tavalla.

Hanke toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yhteistyönä pääosin vuoden 2019 aikana.

Liite 1 Katsaus sääntelyyn vertailumaissa

Liite 2 Liikenteen toissijaiset vastuut

Liite 3 Webropol-kyselyn pohja ja yleiskuvaus kyselyn vastauksista