Selvityksessä tarkastellaan Pohjois-Suomen erityisperusteisia kalastusoikeuksia ja lohiregaalia osana voimassaolevaa lainsäädäntöä. Lisäksi arvioidaan eduskunnan kannan mukaisesti sitä, liittyykö erityisesti lohiregaaliin lainsäädännön uudistamistarpeita. Lohiregaalilla tarkoitetaan Ruotsin vallan ajoista lähtien säilynyttä valtion oikeutta lohen- ja meritaimenen kalastukseen Pohjanlahteen laskevissa suurissa virroissa ja Perämerellä. Kalastusoikeudet ovat vuosien saatossa muotoutuneet Pohjois-Suomessa kerrokselliseksi kokonaisuudeksi, mikä on vaikeuttanut kokonaistilanteen hahmottamista.

Selvitys on lainopillinen ja rakentuu niin, että alussa käydään läpi lohiregaalin syntyhistoriaa päätyen voimassaolevaan oikeustilaan. Luvussa esitellään lohiregaalia koskevia oikeustapauksia. Toisessa luvussa tarkastellaan Pohjois-Suomen erityisperusteisten kalastusoikeuksien olemassaoloa toimitettujen kiinteistönmääritystoimitusten kautta. Kolmannessa luvussa tarkastelu tarkentuu koskitilojen kalastusoikeuksiin, joita käydään läpi oikeustapausten, kiinteistönmääritystoimitusten ja oikeuskirjallisuuden avulla.

Neljännessä luvussa käsitellään Suomen ja Ruotsin välisen rajajoen, Tornionjoen, kalastusoikeuksia lohiregaalin kannalta. Rajajokialueen kalastusta säädellään valtiosopimuksella, joten arvioitavaksi tulee myös kansainvälisoikeudellinen näkökulma. Viidennessä luvussa lohiregaalia käsitellään jokisuualueilla olevien kalastuspaikkojen hallinnoinnin ja vaellusyhteyksien palauttamisen näkökulmasta. Samalla käydään läpi maa- ja metsätalousministeriön toteuttaman lohiregaalia koskeneen kyselyn tuloksia. Lopussa tarkastellaan lohiregaalista luopumisen todennäköisiä seurauksia kansalliseen lainsäädäntöön, rajajokisopimukseen ja kalastusten järjestämiseen yleensä.

Selvitys on tarkoitettu avuksi päätöksentekijöille ja hallinnonalan parissa työskenteleville, jotta Pohjois-Suomen kalastusoikeudellinen kokonaisuus olisi helpommin hahmotettavissa ja tulevaisuutta voitaisiin suunnitella yhteiseltä pohjalta.