Hankkeessa tuotettiin tietoa lainsäädännön arviointineuvoston ensimmäisen kahden kokonaisen toimintavuoden toiminnasta, verrattiin arviointineuvoston toimintatapoja ja resursseja muiden maiden vastaaviin sekä arvioitiin, miten lainsäädännön arviointineuvoston toimintaa voitaisiin kehittää tulevaisuudessa.

Arviointineuvoston toiminnan alkuvaiheessa tärkeimmäksi painopisteeksi on muodostunut lausuntojen antaminen hallituksen esitysten luonnoksista. Toiminnan käynnistyessä neuvosto on keskittynyt taloudellisten vaikutusten arviointien arviointeihin huomioiden kuitenkin myös muiden vaikutuslajien arviointien arvioinnin. Jatkossa myös lainsäädännön jälkiarviointien arviointi sekä EU-säädösten arviointitoimintaan osallistuminen ovat neuvoston kehitysagendalla. Toisaalta erityisesti lainvalmistelijoiden piirissä arviointineuvostolta odotettaisiin aktiivisempaa otetta lainvalmistelun ja vaikutusarviointitoiminnan tukemiseen nykyistä laajemmin.

Suomessa arviointineuvosto on henkilömääränsä ja osa-aikaisuutensa puolesta tyypillinen, mutta kansainvälisessä vertailussa ratkaisevaa on sihteeristön pieni koko. Sihteeristölle mitoitettu vähäinen henkilötyöaika heijastuu neuvoston toiminnan alkuvaiheeseen ja siihen, että neuvosto ei ole toiminut kaikilla niillä osa-alueilla, joilla se valtioneuvoston asetuksen mukaan voisi toimia. Myös vaikutusten arviointien tehtävänkuva on Suomessa laaja: Suomen neuvoston tarkastelu kattaa kaikki vaikutusarviointien kategoriat, kun muissa maissa tyypillisesti keskitytään taloudellisten ja yritysvaikutusten arviointeihin.

Liite 1 Taulukot, Liite 2 Policy Brief 21/2018.