Suomessa on kehittyvän terveysalan ekosysteemin myötä erittäin hyvät edellytykset lääkekehitykselle. Esimerkiksi vuoden 2018 aikana perustettava Kansallinen syöpäkeskus vahvistaa eri tutkimusympäristöissä tapahtuvaa syöpään liittyvää tutkimusta ja tarjoaa yhden luukun asiointiväylän lääkekehityksen myöhemmän vaiheen kliinisiin lääketutkimuksiin sekä potilaille että yrityksille. Myös biopankkitoiminnan yhdenmukaistaminen ja mahdollisuudet hyödyntää perustettavan Kansallisen Genomikeskuksen palveluita parantavat tutkimusedellytyksiä lääkekehityskaaren eri vaiheissa.

Suomessa tehdään korkeatasoista terveysalan perus- ja kliinistä tutkimusta. Tämän tutkimuksen tasoon ja määrään nähden suomalaisesta tutkimusympäristöstä syntyy kansainvälisesti vertaillen hyvin harvoin elinkelpoisia lääkekehityshankkeita. Lääkekehityksen alkuvaihe vaatii erityisosaamista, jotta uutta vaikutuskohtaa koskevasta havainnosta päästäisiin lääkeaihioon. Useissa maissa tämän vaiheen helpottamiseksi on perustettu lääkekehityskeskuksia. Niistä saadut kokemukset ovat osoittautuneet hyviksi, ja niiden avulla on saatu sekä vietyä akateemiseen tutkimukseen perustuvia lääkekehitysprojekteja lääkekehityskaaren kliiniseen vaiheeseen että syntynyt uusia kasvuyrityksiä.

Suomeen ehdotetaan perustettavaksi kansallinen lääkekehityskeskus, joka palvelisi yhtäläisesti kaikkia tutkijoita esimerkiksi yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja sairaaloissa. Keskuksen perustaminen ja toiminnan vaiheittainen laajentumien edellyttää 30 miljoonan euron peruspääoman ensimmäiselle kahdeksan vuoden toiminnalle. Kansainvälisiin esimerkkeihin nojautuen, keskus pystyisi rahoittamaan oman toimintansa projektien jatkokehityssopimuksista syntyvillä tuloilla 7-10 vuoden kuluessa.