Työryhmän tehtävänä on selvittää vaikeutuneessa rahoitustilanteessa mahdollisuutta jatkaa Punkaharjun kunnassa sijaitsevan Suomen metsämuseo- ja metsätietokeskus Luston toimintaa nykyisellä omistuspohjalla ja rahoitusmallilla sekä tämän vaihtoehtoja. Museokiinteistön vanha osa rakennettiin vuosina 1993–94 valtion noin 5,6 milj. euron avustuksella. Museotoimintaa harjoittava Suomen Metsämuseosäätiö sai kiinteistön näin lahjoituksena valtiolta. Säätiön vuotuisilla valtion ja kunnan avustuksilla, taustayhteisöjen rahoituksella ja omalla varainhankinnalla ylläpitämä kiinteistö on Suomen suurin minkään museosäätiön hoitama. Museotoimintaa on harjoitettu nyt 11 vuotta. Toiminnan ylläpidon edellyttämä valtionavustuksen tarve on ajan mittaan kasvanut ja kasvaa edelleen. Rakennuksen ylläpitoon liittyviä käytännön ongelmia on muun muassa se, että kiinteistön vuosikorjauksista on voitu tehdä lähinnä ne, jotka ovat kuuluneet takuukorjausten piiriin tai rahoitettu vakuutuksesta.

Akuutein rahaongelma on kuitenkin, että meneillään olevan hallituskauden aikana talousarviokehykset eivät sisällä toteutettavana olevan lisärakennushankkeen viemistä loppuun. Työryhmän tulee selvittää kesken olevan museon laajennuksen toisen rakennusvaiheen rahoituksen järjestämistä, jotta lisärakennus saataisiin rakennetuksi kokonaan valmiiksi ja vanhan osan muutostyöt tehdyiksi. Lisärakennushankkeen osalta budjettirahoitus on käytetty, ja puuttuva rahoitustarve on alustavasti noin 2,3 milj. euroa.

Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevan Punkaharjun vanhan rautatieasemakiinteistön osalta on selvitettävä sen tulevaa käyttöä, mahdollista hallinnan tai omistuksen muutosta sekä rahoituskysymyksiä. Metsäntutkimuslaitos on ilmoittanut pyrkivänsä luopumaan vanhan aseman hallinnasta lähitulevaisuudessa. Metsämuseosäätiön toivomus on, että asema voisi säilyä toistaiseksi nykyiseen tapaan hallinnoituna ja Luston käytössä.

Maa- ja metsätalousministeriö hallinnoi ja rahoittaa jo kolmea luonteeltaan valtakunnallista museota. Luston lisäksi on vanha Metsästysmuseo Riihimäellä ja uusi Maatalousmuseo Loimaalla. Vielä on vireillä hanke rakentaa järvikalastusmuseo Kerimäelle. Työryhmän yhtenä tehtävänä on nyt selvittää mahdollisuuksia siirtää metsämuseotoiminta opetusministeriön rahoitusjärjestelmän piiriin. Rakentamisongelman ratkaisemisessa päävaihtoehdot ovat, että valtion talousarviossa aikaisintaan syksyllä 2007 tai sen jälkeen osoitetaan varat tähän, tai Senaatti-kiinteistöt hoitaa rahoituksen sitä ennen. Vuotuisen toimintamenojen avustuksen tarpeen nähdään kasvavan, olipa Lustoa rahoittava ministeriö maa- ja metsätalousministeriö tai opetusministeriö.