Taloustieteen politiikkasuositukset ovat saaneet viime aikoina vahvan aseman hyvinvointipolitiikan alueella. Suositusten mukaan sosiaaliturvaetuuksia tulee kaventaa, jotta syntyisi lisää kannusteita hakeutua tai pysyä työmarkkinoilla. Kuitenkin edelleenkin hyvinvointipolitiikan odotetaan luovan sosiaalista turvallisuutta ja lisäävän hoivapalveluja. Kansalaisten odotusten ja taloustieteen politiikkasuositusten välillä on suuri kuilu. Miten voitaisiin tätä kuilua pienentää ja mikä osuus sosiaalipolitiikan tekijöillä on tässä tehtävässä? Tuleeko heidän passiivisesti alistua seurailemaan taloustieteen politiikkasuosituksia vai tuleeko etsiä uusia vastauksia edessä oleviin haasteisiin? Nämä kysymykset ovat esillä tässä julkaisussa, jonka artikkelit ovat peräisin syksyllä 2002 pidetystä kannustuksen ongelmia käsitelleestä seminaarista.