Från 2.4.2024 biblioteket har öppet mån–tor 12–18. | Avvikande öppettider

Sökning

Järjestötieto hyvinvointialueiden tietojohtamisessa : Selvityshenkilöiden raportti kansalaisyhteiskunnasta saatavan tiedon hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa

QR-kod
Finna-recension

Järjestötieto hyvinvointialueiden tietojohtamisessa : Selvityshenkilöiden raportti kansalaisyhteiskunnasta saatavan tiedon hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa

Hyvinvointialueita koskevassa lainsäädännössä ja sen perusteluissa järjestöjen tehtävät nähdään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, palveluiden tuottamisessa yksityisinä palvelutuottajina ja vaikuttamistoiminnassa erilaisten asiakasryhmien edustamisessa. Järjestöjen toiminnot ja palvelut nähdään osana palvelukokonaisuuksia.

Suomessa toimii noin 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä, joista vajaa 900 tuottaa luvan- tai ilmoituksenvaraisia palveluja. Jokaisella hyvinvointialueella toimii Helsingin ulkopuolella keskimäärin 400 potentiaalista järjestökumppania. Autonomiset ja yhteistyökykyiset kansalaisjärjestöt ovat hyvinvointialueille tärkeä voimavara silloin, kun niitä ei alisteta vain julkisten palveluiden jatkeiksi.

Hyvinvointialueiden johtaminen perustuu tiedolla johtamiseen. Järjestöistä kertyy tämän selvityksen mukaan oikeudellista rekisteritietoa, oikeutettua tilastotietoa ja osaamisperustaista näkemystietoa. Palveluketjuissa kahden ensin mainitun yhdyspinnalla kohtaa henkilötunnuksellinen rekisteritieto ja henkilötunnukseton osallistumistieto. Tietosuojakysymykset ja tiedonkeruun puutteet ratkaisemalla voidaan luoda resurssiviisas ja palveluohjaava sote-ekosysteemi.

Selvityksessä on kymmenen näkökulma- ja yhdeksäntoista toimenpidesuositusta hyte-työn syventämiseksi, yhteisötalouden tarkastelemiseksi ja käyttäjä- ja asiantuntijatiedon hyödyntämiseksi tiedon avulla.

Sparad: