Tiedonhallintaa koskeva lainsäädäntö on nykyisessä tilanteessa hajanaista, runsasta ja epätarkkaa. Tiedonhallintaa koskevaa lainsäädäntö ei vastaa 2000 -luvulla tapahtuneisiin toimintaympäristön muutoksiin, jossa palvelutuotannossa on siirrytty asiakirjakeskeisestä tiedonhallinnasta asia- ja palvelukeskeiseen tiedonhallintaan. Viranomaisten sujuva tiedonvaihto on keskeinen osa viranomaisten toimivaa yhteistyötä ja hyvän hallinnon toteuttamista. Tiedonvaihtoa koskevassa sääntelyssä on kuitenkin huomioitava myös jatkossa erilaiset salassapitointressit sekä henkilötietojen suoja, mutta sääntely voidaan keventää toimivalla yleislailla. Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittämistä selvittänyt työryhmä katsoo, että tiedonhallinnan lainsäädännön jatkovalmistelussa tulisi ryhtyä valmistelemaan yleislakia julkisen hallinnon tiedonhallinnasta. Uusi laki korvaisi työryhmän näkemyksen mukaan muun muassa nykyiset julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011), arkistolain (831/1994), osan sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetusta laista (13/2003) sekä osan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista (621/1999). Työryhmä korostaa tiedon saatavuutta ja eheyttä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi työryhmä ehdottaa muun muassa viranomaisten velvoittamista huolehtimaan tietojen saatavuudesta rajapintojen avulla, ja että erillisiä tietolupamenettelyjä karsittaisiin viranomaisten välisessä tiedonvaihdossa. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämiseksi työryhmä ehdottaa, että kuntien ja valtion viranomaisten tietojärjestelmien rajapintakuvaukset säädetään lähtökohtaisesti avoimiksi. Viranomaisten välinen tiedonvaihto olisi työryhmän ehdotuksen mukaisesti toteutettava ensisijaisesti rajapintojen kautta. Työryhmä ehdottaa tietoturvallisuutta koskevien säännösten uudistamista sekä tiedonhallinnan kuvausvelvollisuuksien keventämistä ja yhdenmukaistamista. Työryhmä pitää välttämättömänä tietoaineistojen säilyttämistä ja arkistointia koskevan sääntelyn uudistamista.