Kokonaislääkityksen hallintaa varten on valmisteltu kansallista lääkityslistaa eli yhtenäistä listaa potilaan voimassa olevasta lääkityksestä. Lääkityslistan odotetaan parantavan lääkehoidon onnistumista ja siihen liittyvää tiedonhallintaa sekä tuottavan yhtenäisempää tietopohjaa lääkehoidon ohjauksen ja johtamisen avuksi.

Kansallisen lääkityslistan kehittäminen ei ole edennyt suunnitellulla tavalla. Tässä selvityksessä arvioidaan lääkityslistan valmisteluprojektin nykytilannetta ja kehittämisen esteitä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä esitetään toimenpidesuosituksia kehitystyön edistämiseksi.

Lääkityslistan kehittämistyön keskeisimpiä esteitä ovat olleet henkilöresurssien vaihtuvuus, muiden hankkeiden priorisointi lääkityslistan edelle ja resurssien ohjauksen hajautuminen eri organisaatioille. Lääkityslistan toteutusarkkitehtuurista on ollut eri näkemyksiä STM:n, THL:n ja Kelan välillä, mikä on osaltaan hidastanut kehitystyötä. Lääkityslistan kokonaiskehittämiselle ei ole olemassa hyväksyttyä yhteistä visiota, hyväksyttyä pitkäjänteistä hankesuunnitelmaa tai rahoitusta eikä selkeää ohjausmallia. Lääkehoidon hallinnan kokonaisuuden edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia ei ole kaikilta tarvittavilta osin tehty, eikä lääkityslistan teknistä määrittelyä ja toteutusta ole voitu aloittaa.

Lääkityslistan jatkokehittäminen vaatii mm. ohjausmallin selkeyttämistä ja kehitystyön toteuttamista pienempinä osakokonaisuuksina. Resurssien varmistaminen ja lainsäädännön kehittäminen mahdollistavat tavoitteiden toteutumisen aiempaa paremmin.